keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Huoh..

No eihän tuota ole saanutkaan kirjoitettua, mikä kyllä liittyy melkovahvasti siihen, ettei mitään kirjoitettavaa ole. Tai vaikka olisikin niin en ole jaksanut/viitsinyt/halunnut. Ja miksi? Koska minua piinasi jonkinlainen velvollisuuden tunne.. Tunne että on pakko kirjoittaa, pakko keksiä jotain näennäisen tärkeää, että nyt saisi edes kerran kuussa raavittua kasaan pätkän tekstiä, jonka voisi jopa julkistakkin. En vain ole pystynyt. Ahdistun herkästi, jos minun on pakko tehdä asioita. Esimerkiksi koulutehtäviäkin lykkään aina viimeiseen iltaan, siivoamistakin välttelen aina viimeiseen asti ja nyt tämä blogini on viime viikkoina uhannut liittyä joukkoon. Ei sillä, minähän nautin kirjoittamisesta ja toisinaan uppoudun siihen pitkiksikin ajoiksi. Nyt ei vain ole maistunut. Koska on pakko kirjoittaa, ettei blogi kuole pystyyn..
Miksi minä teen tästä niin vaikeaa itselleni?

No ehkä tämä tästä. Jo senkin takia, että nyt on todella mieluisaa kirjoitettavaakin.
Nimittäin se PMMPn keikka :). Se ansaitsee oman merkintänsä, kunhan saan kuvat katsottua (taas yksi velvollisuus, mutta josko sitä kumminkin). Syyslomastani muuten, en sitten taida sen kummemmin kirjoittaa, koska en usko, että minun kotona vetelehtimiseni on mitenkään mielenkiintoista.. Sai yksi kaveri minut perjantaina houkuteltua halloween-bileisiin ja se oli kyllä oikein mukava ilta. (Ja jos tätä nyt lukee joku, joka siellä oli niin kiitos ihanasta illasta kuuluu teille kaikille!)
Tuli sitä kyllä tehtyä yksi hassu asia juuri sinä kyseisenä päivänä. Kävin nimittäin hakemassa iltaa varten juotavaa äidin kyydillä.. En ole ennen tehnyt niin ja se tuntui jotenkin todella omituiselta..

Niin ja se työssäoppiminen.. Suoraan sanottuna, ei oikein mitään raportoitavaa. Jos en aivan väärin laske, niin nyt on kolmas viikko menossa ja tähän mennessä olemme saaneet aikaiseksi: hyväksytyn luonnoksen, sen hätäisen piirtämisen seinään ja maalien oston.. Ei ole oikein viikko raportin aineksia.. Mutta nyt olisi kai tarkoitus alkaa maalailemaankin, mutta ei siinäkään välttämättä mitään erityistä kirjoitettavaa ole, että päivästä toiseen vain maalaa? No, saapa nähdä.

Näihin tunnelmiin.

perjantai 4. lokakuuta 2013

Taas


Ompahan taas vierähtänyt aikaa viime tekstistä... Mutta no, eipä tässä välissä mitään maata mullistavaa ole tainnutkaan tapahtua.. Elo on mallillaan, eikä mitään valitettavaa löydy.

Seitsemäs päivähän tuota alkaa työssäoppiminen ja silloin varmaan väkerrän aina viikottain pika katsauksen töiden sisällöstä. Paikka on tällä kertaa ihan omalla koululla, kun pääsen ystäväni Marsun kanssa maalaamaan erään luokan seinän. Mutta siitä lisää sitten.

Tuli sitten myös siirryttiä sanoista tekeihin (viime postaukseen viitaten) ja ostettua lippu sinne Pmmp:n keikalle ^^. Ainut ongelman tapainen siinä vaan on se, ettei sitten yöllä kulje enää busseja Oulu-Raahe välillä... Köyhänä opiskelijana ei hirveästi inspiroi tuo hotelli yöpyminen, eikä facebookissa ole minun kimppakyyti anomuksiakaan noteerattu (Tässä kohtaa vetoan kaikkiin oulussa asusteleviin tuttuihin "Mahtaisiko olla yhdeksi yöksi tilaa?" -hengessä)...

Ei kai tässä sen kummempaa.. Illat menevät näppärästi koneen äärellä ja BB:tä katsellessa (jep, myönnän seuraavani tätä kautta..).

Uusi fanituksen kohde tässä on tosin tullut hankittua... Nimittäin Shingeki No Kyojin eli Attack on Titan.

Ja todellakin, voisin selittää pitkät pätkät kaikesta jännästä siihen liittyvästä, mutta en tee niin. Koska kehoitan, että katsotte kyseisen sarjan, jos ette ole jo niin tehneet.

Toki ymmärrän, että tämä on  sellainen sarja, joka ei aivan kaikille sovi (veri lentää, porukkaa kuolee ja titaanien lahtaaminen on ihan arkipäiväistä)... Suosittelen sitä silti. Ensimmäinen kausi loppui viime sunnuntaina ja tätä kertyi klassiset 25 jaksoa. Alkuperäis manga jatkuu vielä ja todennäköisesti tästä tulee toinenkin kausi (tai niin luulisin, kun tätä on kuitenkin internetin ihmeellisessä maailmassa sen verran hypetetty).

Eikä tässä varmaaan toistaiseksi sen kummempia.
Näihin tunnelmiin.