Semmoinen viikko

Eli nyt on ensimmäinen koulu viikko takana. Olen taas puolivahingossa ruvennut tutoriksi ja nyt samaan jaksoon on laitettu kemian ja ruotsin kurssit..
Tutoroimaan ajauduin ihan vaan siksi, että wilmaan oli tullut viesti, että ekanapäivänä aloittamaan pääkoululle, että saa katsoa ykkösten perään.. Tämä ohjaaja oli jotenkin pikuisen yllättyneen näköinen kun sitten paikalle ilmaannuin. Ei tullut oltua missään yhteydessä häneen, silloin toppi -jakson aikana, kun aiheesta oli joitain viestejä wilmaan tullut.. Mutta en osannut jättää menenättäkään kun erikseen oli viesti tullut, ja lupasin sitten olla taustatukena aina tarvittaessa. Katoan nimittäin taas loppulukukaudeksi työharjoitteluun ja viimeinen puolivuotta meneekin sitten lopputyön kanssa...

No muuta jännää viikon varrelta?
Maanantain ja tiistain välisenä yönähän piti käydä bongailemassa meteorisadetta Kaisan kanssa. Oli niin valoisaa, ettei näkynyt yhtään, mutta oli se mukava ilta/yö silti. Kun ei kokonaiseen kuukauteen oltu nähty, niin juteltavaa riitti ja mikäs sitä raittiissa yöilmassa kävellessä.

Sellaisenkin tavallisuudesta poikkeavan hetken koin, että Raahen keskustassa oli ihan oikea kerjäläinen. Ei mikään masentavan näköinen mummo surkean näköisenä muki edessänsä, vaan pikku poika, jonka kanssa kohtaaminen alkoi halaamisella.. Sen jälkeen sain kohtuullisen kärsineen näköisen ruusun käteeni ja lapun, jossa luki jotenkn näin: "Veljeni on joutunut onnettomuuteen ja tarvitsen rahaa ruokaan ja lääkkeisiin." En minä sille rahaa antanut, mutta oli se jotenkn riipaiseva ilmestys. Jokin pienissä lapsissa aina herättää empatiani ja minulle tuli oikesti pahamieli jälkeen päin.. Mistä lie johtui..

Perjantaina olin sitten Mikon luona pienet bileet, ja siellä tuli nähtyä pari elokuvaa, joista ensimmäisenä nähty meni heti ensi sekunttien perusteella kategorioihin "ei selvinpän" ja "kulttipaska".ja tässäpä pikku näyte:

En löytänyt suomenkielistä versiota, mutta eiköhän tuosta jonkin näköisen käsityksen saa..
Toinen leffa oli :

Ja no.. Olisihan tuota selvinnyt ilman tätäkin. Mutta olise hauska ilta :)

Ensi viikon perjantaina olisikin taiteiden yö. Saa nähdä mitä sitä silloin keksii.
Näihin kuvii nnäihin tunnelmiin.

Loman loput

No niinhän tämä kirjoittelu taas jäi kesän puolenvälin jälkeen... Ei siksi, etten olisi tehnyt mitään, vaan siksi, että kesällä tapahtuu sellainen maaginen koneesta vieroittuminen. Koskaan ei muka ole pitkään koneella, vaan tekee jotain muuta ja silti istuu näytön äärellä useita tunteja, muttei tee mitään edes etäisesti muistuttaisi tekemistä...

Mutta asiaan, eli miten vietin heinäkuun.. Silloin alkukuusta meikäläisellähän oli 18v. synttärit. En mitään sen kummempaa rellestystä järjestänyt, vaan istuttiin asuntoni lattialla, juotiin lonkeroa ja hölistiin. Koska laatu korvaa määrän. Tai itsestäni on ainakin mukavampaa viettää iltaa muutaman oikeasti hyvän ystävän kanssa, kuin isommassa vähemmän tutussa porukassa.

Sitten oli se Keitelejazz. Sinne lähtö tuli tavallaan aika nopeasti, kun vikkoa ennen tuli Mirolta viesti, että lähtisinkö kattoon PMMPtä ja Haloo Helsinkiä Äänekoskelle... Pari päivää piti miettiä ja pitihän se sitten todeta, että tottahan se PMMP pitää ainakin kerran vielä nähdä, ennen kuin se lopettaa... Olen nähnyt PMMPn livenä kerran aikaisemmin ja kyllä se on sen verran mahtava livenä, että huh! (Tulevat muistaakseni lokakuussa jäähyväiskiertueella Ouluunkin, pitää selvittää pääsisikö sinnekkin.) Sen verran hyytävät valoshowt niillä kuitenkin on, että kuvia oli vaikea ottaa.. Anna Puu ja HH olivatkin sitten helpompia.

Anna oli jotenkin suloinen :3

HH oli aika energinen, pisti miettimään, että pitääkö tätä sittenkin alkaa kuunnella

PMMP on ihana, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Ja totta kai osasin kaikki biisit ja lauloin mukanakin ;)

Nyt sitten olen taas Raahessa. Kahtenä päivänä sain kamat purettua ja siivottua asuntoa sellaiseksi, että nyt on taas kiva olla täällä :) Toissa päivänä tulin, hengailin melkein koko päivän kaupungilla Sannan ja Veeran kanssa.
Illalla sitten purin kamoja ja sainkin yhtä suurta laukkua lukuun otamatta kaikki purettua ja ehdin ajatellakkin, että menipas tämä helposti, niin enköhän vaan sitten myöhemmin hammastahnaa siitä isosta laukusta etsiessäni huomannut, että puhdistusgeelini oli levinnyt sinne ympäriinsä :l.. Piti sitten vielä yöllä alkaa puhdistaa kamoja, ettei kaikki jää tahmeaksi. Eikä sekään helpottanut tuskaani, ettei sitä hammastahnaakaan löytynyt. Onneksi ei kuitenkaan mitään tärkeää tuhoutunut..

Ei tässä sitten muuta, 13. päivä alkaa koulu ja on outoa ajatella, että nyt lähtee viimeinen vuosi :/ ja saa nyt nähdä mitä sitä tämän jälkeen keksii tehdä... Kun ei mitään selkeitä suunnitelmia ole.

Mutta no, näihin kuviin näihin tunnelmiin.