tiistai 31. tammikuuta 2012

Sekavuus aste 98%

Huomasimpa, että edellisestä merkinnästä on jo kulunut melkein kuukausi. Vaan eipä se kävijä ja kommentti määristä päätellen ole ketään päässyt haittaamaan..

Mutta asiaan. Olen taas pitkästä aikaa siivonnut oikein urakalla. Yllättäen siitä syystä, että porukat(=äiti, sisko, veli ja äidin mies) ovat tulevana viikonloppuna aikeissa tulla tänne. Edellisestä kerrasta (sekä siivous, että vierailu) on kyllä nyt vierähtänytkin aikaa jo ihan mukavasti.
Suoritin siivouksen jossain mystisessä energiahuurussa, koska en muista koko touhun olleen yhtään rasittava. Ihan ymmärrettävästi olin sinä iltana tästä tempauksesta erittäin kummissani.
Nyt jälkikäteen voisin sanoa, että souriuduin vitutuksen voimalla. Oli nimittäin ollut koulussa silloin jotenkin äärimmäisen rasittava päivä, en tosin muista miksi.
Mutta koska tämä tapahtui viimeviikon alkupuolella, olen ollut nyt viikon aivan neuroottinen tämän huoneeni siistinä pysymisestä (vähän huonolla menestyksellä tosin).

Voisin myös mainita tässä tämän pienen tapahtuman ihan tältä päivältä.
Minulta kysyttiin Valintatalon kassalla papereita. Ihmettelin sillä hetkellä itsekkin miksi. Olin kuskannut kassalle vain seuraavia tuotteita:
  • Suklaata
  • Muffinssin teko vermeitä
  • Ja 6 pacin cocista
Kassantäti höyläsi juuri keskimmäisenä mainittua, kun sanoin ettei ole juuri nyt mukana. Täti tuijotti minua hetken ennen kuin kääntyi ottamaan cocikset. Tuli vähän wtf -tunne kun täti alkoi niitä höylätessään nauramaan. Selitti, että päivällä oli pari alaikäistä yrittänyt käydä ostamassa tupakkaa ja sellaista, että siksi luuli cociksiani koffiksi.. Kun mokomat ovat samanvärisiä. Pitihän siinä sitten itsekkin vähän nauraa, että sattuuhan näitä.


Lopuksi pitää vielä päästä kehumaan kirjakaupassa tekemiäni ostoksia.
Siellä oli nyt semmoinen ihana pöytä, jossa luki: "kolme pokkaria kympillä". Oli hieno tunne kun löysin pöydästä Juha Vuorisen Pilven reunalla, Pasan ja Atpon Kolmanneksi eniten vituttaa kaikki ja Juban Viivi ja Wagner, Ystävänpäiväkirjan. Plussana sain tekosyyn ostaa sieltä yhden kangaskassin, mitä olen jo vähän aikaa tuijotellut, mutta jonka ostamiseen en ole keksinyt syytä. Mutta nyt oli syynä, etten olisi saanut niitä kirjoja mahtumaan laukkuuni ja muovipussit ei oo kivoja. Sain kaupasta ostetut kamatkin sinne mukavasti.


Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Haistakaa vittu, rakkaudella Kana-chan

maanantai 2. tammikuuta 2012

Joululoma

Eli nyt vuorossa kaiken huomion hakuisuuteni vaatima sekava selostus siitä, miten kulutin reilun viikon mittaisen joululomani.

Viimeinen koulu päiväni oli siis 22. päivä joka kului luultavasti maailmankaikkeuden turhimman koulu päivän ja linja-autossa istumisen merkeissä. Koulussa vietetty kaksi tuntinen oli turha siksi, että siellä käytiin vaan syömässä, kuuntelemassa pari laulua ja yksi puhe. Eli ei mitään oleellista ja varsinkin, kun olimme muutaman luokkalaiseni kanssa ainakin melkein viimeiset jotka sieltä lähtivät.
Linja-autoiluun kulutin perinteiset noin 4 tuntia (Tosin Kempeleessä piti odotella pihalla pakkasessa parikymmentä minuuttia, mutta eniveis).


Loman alkupuolisko kului isän luona. Hyvin pitkälti tietokoneen ääressä (edellisestä merkinnästä voi helposti päätellä mitä olen koneella ollessani tehnyt) ja serkun kanssa mummolassa.
Jouluruuat sitten olivat muuten ihan ok, mutta perinteisten lihansyöjien keskellä aika kuivia.
Lahjoista mainitsen vain yhden. Sain iskältä hänen itse tekemänsä patalapun. Sellaista ei ihan joka tytöllä olekkaan x3.


27. päivä meni sitten Jykylässä. Ja siitäkin huolimatta, että olin tuhonnut päivärytmini jo aivan totaalisesti, ei se noin kuudelta aamulla herääminen ollut millään muotoa ongelma. Kyyti lähti sitten  klo 7:10 perillä oltiin muistaakseni 9:45 tai jotain sinne päin.
Tyypillisesti sitten kävi niin, että vaikka en ostanutkaan juuri mitään, niin kaikki rahani jostain syystä silti kuluivat siellä.


Loppu loman vietin sitten äidin kotona. Siellä istuin  välipäivät tiiviisti koneen ääressä ja sotkin päivärytmini uudelleen perinpohjaisesti.
Uudenvuoden yönä sitten (ainakin meille) perinteisesti syötiin tortilloja ja ammuttiin raketteja. Joskus puolen yön jälkeen näimme myös jonkin sortin sodan tapaisen. Kun kaksi meille näkymätöntä porukkaa alkoivat ampua rakettejaan toisiaan kohti. Tai siltä se ainakin näytti. Huomautan silti, että raketit kuitenkin tähdättiin taivaalle siten, ettei sodasta syntynyt muuta, kuin melusaastetta ja hieno esitys meille muille.


Raaheen takaisin tulin 1.1. Ja tällöin, vietin autossa istuen noin 3 ja puoli tuntia.


Ja nyt kun olen tyydyttänyt omien tekemisieni selostamisen tarpeeni, niin palajan takaisin YouTuben puolelle, ja edelleen niin kovin ennalta-arvaamattomasti vahtaan siellä videoita Jokerista ja Harleysta.


Loppuun tällainen kysymys: Voiko olla, ettei nyt illan ja tulevan yön aikana nukuta pätkääkään, jos on nukkunut viiden tunnin päiväunet?


Rakkaudella Kana-chan