PMMP jäähyväiskiertue, Club Teatria, 18.10.

Jesh, nyt on vihdoin kuvat katsastettu ja on aika naputella sopiva tiivistelmä kyseisestä illasta!

Ensimmäinen huomio illaasta oli tietysti miten hyvin Teatrian sisäänkäynti on piilotettu. Itse löysin paikalle seuraamalla yhtä kikattavaa tyttölaumaa, jonka kuulin aiheesta juttelevan. Kuulin kyllä myös, että hekään eivät olleet sijainnista täysin varmoja ja tulin kieltämättä ajatelleeksi, että teenkö heitä seuratessani yhden elämäni suurimman virheen.. Mutta löytyipä se paikka kuitenkin.

Esiintyjiähän oli tuona iltana PMMPn lisäksi Pimeys ja Olavi Uusivirta.
Piemys oli meikäläiselle aikaisemmin tuntematon nimi. Saa nähdä alanko sitä nytkään kuuntelemaan, mutta oli se ihan mukava illan avaus. Tuli sopivasti hyvälle tuulelle, että jaksoi odotella. En ottanut heistä kuvia, koska olun unohtanut ladata kameran ja halusin varmistaa, että sitä riittää PMMPlle

Olavi taas on minullekkin tuttu ja tämän kanssa tuli vielä vähän paremmalle tuulelle! Suurinta osaa biisestä en tuntenut, mutta osan kuitenkin. Kun ympärillekin alkoi kerääntyä iloisesti juhlivaa kansaa, niin eihän sitä muuta voinut kuin alkaa pomppia ja laulaa mukana ne vähät jotka osasi.

Rakkauden syksy 2013, Olavi lähenteli kitaristiaan melko härskisti ;)

Sitten illan pääesiintyjä eli PMMP! Keikka kesti melkein kaksi tuntia ja jokaiselta levyltä (paitsi Puuhevoselta) soitettiin muutama kappale ja tuli sellainen tunne, että ne olivat juuri ne tärkeimmät kappaleet. Eikä jäänyt sitä ikävää "Miks te ette just sitä mun lempparia soittaneet"-tunnetta, vaan settilista oli kaiken kaikkiaan omasta mielestäni melkoisen täydellinen. Tietysti lauloin melkein koko mukana varsin kovaan ääneen ilmeisesti, koska jossain kohtaa kurkkuun sattui niin paljon, ettei ääntä meinannut oikein lähteä.. Puolikkaan kappaleen jaksoin sitten olla yhtä kyytiä hiljaa ja sitten lyhyempiä jaksoja myöhemmin vähän väliä.. Keikan jälkeen oli äärettömän hyvä fiilis!

Vähän meinasi loppua happi tässä kohtaa..

Lavaesiintyminen ♥

♥

Mainittakoon tähän nyt vielä se, että jos Teatrialle oli vaikea löytää, niin vielä vaikeampaa oli päästä ulos. Uloskäyntinä toimi yksi pieni ovi joka oli sopivasti pikkuisen sivussa, ettei siihen vieressä olevalle narikallekkaan mahtunut kovin montaa ihmistä kerrallaan.. Itse en ollut edes viimeisten joukossa menossa ulos ja jonotin silti toista tuntia.. Alkoi ottamaan pikkuisen päähän. Ei sillä, että olisin sen antanut pilata muuten hyvää tunnelmaani, mutta silti. Heti takin saatuani puikkelehdin ulos pukemaan. Enkä antanut väsyneiden ja kipeiden jalkojeni estää minua kävelemästä takaisin hotellille. Alkuperäinen suunnitelma oli mennä taksilla, koska minut oli huolella yritetty pelotella (äidin ja mummun toimesta), että Oulu on vaarallinen kaupunki (kuten heidän mukaansa kaikki muutkin vähänkään suuremmat paikat), mutta se ihmisten määrä kuitenkin riepoi sen verran, että kävelin..
Hotellilla tunsin itseni taas hetken maailman onnellisimmaksi ihmiseksi, koska PMMP vaan on aivan ihana ja on sääli, että he lopettavat.  Mutta pidetään tyttöjen ihanaa henkeä yllä ♥ Eikä anneta PMMPn koskaan unohtua!

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin

Taas

Ompahan taas vierähtänyt aikaa viime tekstistä... Mutta no, eipä tässä välissä mitään maata mullistavaa ole tainnutkaan tapahtua.. Elo on mallillaan, eikä mitään valitettavaa löydy.

Seitsemäs päivähän tuota alkaa työssäoppiminen ja silloin varmaan väkerrän aina viikottain pika katsauksen töiden sisällöstä. Paikka on tällä kertaa ihan omalla koululla, kun pääsen ystäväni Marsun kanssa maalaamaan erään luokan seinän. Mutta siitä lisää sitten.

Tuli sitten myös siirryttiä sanoista tekeihin (viime postaukseen viitaten) ja ostettua lippu sinne Pmmp:n keikalle ^^. Ainut ongelman tapainen siinä vaan on se, ettei sitten yöllä kulje enää busseja Oulu-Raahe välillä... Köyhänä opiskelijana ei hirveästi inspiroi tuo hotelli yöpyminen, eikä facebookissa ole minun kimppakyyti anomuksiakaan noteerattu (Tässä kohtaa vetoan kaikkiin oulussa asusteleviin tuttuihin "Mahtaisiko olla yhdeksi yöksi tilaa?" -hengessä)...

Ei kai tässä sen kummempaa.. Illat menevät näppärästi koneen äärellä ja BB:tä katsellessa (jep, myönnän seuraavani tätä kautta..).

Uusi fanituksen kohde tässä on tosin tullut hankittua... Nimittäin Shingeki No Kyojin eli Attack on Titan.

Ja todellakin, voisin selittää pitkät pätkät kaikesta jännästä siihen liittyvästä, mutta en tee niin. Koska kehoitan, että katsotte kyseisen sarjan, jos ette ole jo niin tehneet.

Toki ymmärrän, että tämä on  sellainen sarja, joka ei aivan kaikille sovi (veri lentää, porukkaa kuolee ja titaanien lahtaaminen on ihan arkipäiväistä)... Suosittelen sitä silti. Ensimmäinen kausi loppui viime sunnuntaina ja tätä kertyi klassiset 25 jaksoa. Alkuperäis manga jatkuu vielä ja todennäköisesti tästä tulee toinenkin kausi (tai niin luulisin, kun tätä on kuitenkin internetin ihmeellisessä maailmassa sen verran hypetetty).

Eikä tässä varmaaan toistaiseksi sen kummempia.
Näihin tunnelmiin.

Rock The Beach

Tästä merkinnästä tuleen nyt lähinna kuva painotteinen, koska olin festareilla paikanpäällä sen
verran villissä mielentilassa, että hirmuisen tarkkoja muistikuvia ei ole.. Suuressa visaudessani kuitenkin keksin siellä kirjoitella puhelimeen joitain juttuja esiintyjistä ylös ja laitankin nyt ne kirjoituksen kuvien yhteyteen ja aivan sensuroimattomina sitten, joten kieli on joksenkin karumpaa kun mitä täällä käytän, mutta välittyypähän oikea tunnelma :P.

1. Päivä

 Parkway Drive: Kengissä vitusti hiekkaa, päästiin moshpittiin, helvetin hyvä mieli!!!

Pää kii: Ihanaa suomipunkkia edelleen hyvä fiilis!

Billy Talent: Vitun siisti esitys, kahen moshpitin avulla melkein eturiviin!!

(Reissun ainoa vamma tuli meikäläiselle tätä katsoessa, kun kaaduin moshpitissä, mut joku random jätkä nosti ylös sitten ;) )

Melkein nähtiin myös Queens Of The Stoneagen
(Oltiin syömässä)

Green Day: Venattiin tunti lavanedessä ennen keikkaa, ehdottomasti sen arvoista :3, esittivät enimmäkseen uusia biisejä niin en osannut, mut se fiilis!

Tähän kuvaan tuli jännät värit..

2. Päivä, Haloo Helsinki jäi, kun tultiin niin myöhään. Mustasch oli ihan jees mut oltiin aika kaukana..

Apulanta: Katottiin aika reunalla, yleisö ei siellä ollu niin mukana :(
Vetävät livenä aivan eritavalla...

A Day to Remember: Moshpittia taas, loistava esiiintyjä!

Kehoittivat tekemään isoimman moshpitin ikinä! (Tai kuten laulaja Jeremy asian ilmaisi: Biggest fuckin moshpit ever!!)Ja tulihan sille halkaisijaksi ainakin parisataa metriä.. Kunto riitti juosta kahdesti..

Airbourne: Kovaa kamaa!
En aikaisemmin ollut kuunnellut, mutta pakko aloittaa nyt!

30 Seconds To Mars:
Odoteltiin tätäkin tunti, sen arvoista ehdottomasti! Vähän oli lyhyt keikka :( (noin 1½ tuntia). Kuvasivat Do or Diehin videota ja pitää nyt alkaa kytätä näkyykö meikäläinen siellä sit, kun ihana Miro otti hartioille istuun <3. Jälkeen päin jalkoihin sattu ihan sikana, mut oli sen arvoista!

 
Tämä kuva Jaredista on sitä varten, että se näyttää minkätasoisia suurin osa ottamistani kuvista on.. Ja tuo ei ole edes huonoimmasta päästä..

 Tässä on Shannon Leto

Ja myöskin Tomo Miličević











Näihin kuviin näihin tunnelmiin ;3

8. Viikko ja tekijänoikeudet + fanitus

No samaa vanhaa tämäkin viikko. Lea tosin ei ollut yhtenä päivänä koululla, mutta sekin meni ihan mukavasti. Tai tulihan sitä suoritettua ohjauksen näyttö. Arviointi keskustelu on tosin käymättä, mutta silti. Eli ohjeistin eskarit töpöttelemään nihin koristeisiin keskustoja, sabluunoiden avulla. Ja hienoja tuli :)

Triptyykkiä en ole ehtinyt edistää juurikaan, koska käytin perjantain kuvien googlettamiseen. On nimittäin yllättävän vaikeaa löytää kuvia joita saa vapaasti käyttää. Oli myös työn ja tuskan takana monesti löytää se tieto, saako kuvia käyttää vai ei.. Tämä siis sen takia, että kevätjuhlaan tulee kansain välisyys esitys. Pari oppilasta esittää olevansa mm. venäläisiä, ja käyvät lyhyen epilogin siinä ja taustalle tulee powerpointilla simppeli kuvasarja tukemaan.
Otetaan nyt esimerkiksi tämä blogger. En löytänyt kuvasääntöjä jossa kuvien kopioiminen suoraan kielletään, vaan se on jokaisen omalla vastuulla merkitä kuviin niiden käytön sallittavuus. Blogger ei ryhdy tekijänoikeusrikkomusten kohdalle osuessa toimenpiteisiin, vaan sinun on itse asia hoidettava (tai näin minä käsitin).
Toisekseen osa kuvista tuli tietysti erimaista, joissa tekijänoikeus säännöt ovat eriliset, eikä se ainakaan helpottanut. Huoh, sanon minä. Oli jokseenkin turhauttava projekti. Joten pieneksi vinkiksi lukijoille (ja kaikille muillekkin): Jos et halua, että nettiin lataamaasi kuvaa yms. kopioidaan ja levitetään, niin laita sinne kuvan reunaan © -merkki ja oma nikki tai nimi tai jotain. Helpottaa huomattavasti. Tai no, jokaisellahan on kuviinsa tekijän oikeus ilmankin, mutta kun netissä ei koskaan tiedä onko kuvia ok levittää vai ei.

Noh, siirrytään sitten vapaa-aikani puolelle. Viikko meni melko tavanomaisissa merkeissä. Euroviisuja kävin yhden kaverin luona katsomassa viimeyönä ja kun Suomi (kaikkia edellisiä euroviisuja miettien) yllättäen otti ja hävisi (loppujen lopuksi ihan hyvällä kappaleella) niin kävelimme ympäri aution Pihtiputaan (4-5 km lenkki). Ja pohdimme kuinka tämä paikka on tavallisestikkin autio, mutta neljän jälkeen yöllä se autio saa aivan uuden merkityksen. Mutta oli kaikenkaikkiaan varsin mukava yö.
Toinen jännä tällä viikolla oli V niinkuin Verikosto. Se tuli Avalta tässä joku päivä ja olen nyt kahtena päivänä katsonut sen läpi.. Ja tuijotellut omaa Guy Fawkes maskiani varsin idiootisti virnistellen.... Tänään kasasin youtubeen soittolistan aiheesta... Ja lisää on varmaan tulossa..

Näihin tunnelmiin

Keväästä

Maanantaina olisi sitten taas muutto Pihtiputaan suuntaan. Mahdollisesti joskus aikaisemminkin mainitun työssäoppimisen seurauksena. Ja kyllä, muutan porukoiden luokse. Ei ole viitsimystä kahden kuukauden takija muuttaa omaan kämppään sinne. Saa nähdä miten hermoni kestävät, kun olen nyt jo reilun puolitoista vuotta yksinasuneena tottunut siihen, että saan olla rauhassa, ja että kukaan ei esimerkiksi vahdi nukkumaan meno aikojani (tätänykyään raahaudun sänkyyn joskus lähellä puoltayötä, vaikka herään täällä aikaisemmin kuin Pihtiputaalla koskaan)..

Se miten tämä sitten tulee vaikuttamaan tähän blogiin niin tulee tässä:
Työssäoppimisjaksolta täytyy pitää päivittäin TOPblogia. Muuten vain laittaisin teille linkin kyseiselle blogin pito sivulle, mutta kun se on rekisteröitymistä vaativa sivusto ja se on olemassa periaatteessa vain noita blogeja varten.
Eli, toistaiseksi olen ajatellut että laittaisin vaikka viikoittain jonkinlaisen yhteenvedon viikosta ja siitä miten opinnäytetyö etenee...

Sitten on yksi fanistus meneillään.. Ihan teitä säästääkseni en tee aiheesta sen suurempaa numeroa, mutta pienen kumminkin.

Eli kohteena (vai uhrina?) on tällä kertaa sarja nimeltä Kuroshitsuji. Mangna tätä on ilmestynyt suomeksi 5 osaa ja yhtäkkisen viimeviikolla tapahtuneen ihastumisen johdosta olen jo katsonut animesovituksen molemmat kaudet ja ova -jaksot (yhteensä 43 jaksoa, eli 860 minuuttia, eli 14 ja puoli tuntia [jos en laskenut väärin]). Näiden lisäksi myös olen lukenut mangaa parin pokkarin verran englanniksi etukäteen.. Että näin olen iltani viimepäivät viettänyt, edes facebookissa en ole malttanut käydä..
Ja tämän härötyksen johdosta olen myös esitellyt tätä (Kaisan mukaan kroonista) rapefaceani:

Tähän tyyliin

Näihin kuviin näihin tunnelmiin..

Loma ja jotain

Mitäs sitä nyt tulikaan loman aikana tehtyä? No, ei oikein mitään. Tai en ainakaan muista mitään... Ei ollut kamerakaan matkassa, ei sillä, että minä sitä kuitenkaan olisin muistanut käyttää.

Eli loma taisi pääpiirteissään mennä siskon ja yhden serkun kanssa paskaa jauhaessa. Niin ja koska altistuin kokonaiset kolmepäivää näiden kahden ihmisen (minun mielestäni helvetin huonolle) musiikki maulle, niin tulin myös oppineeksi, että Portion Boyssin Pumppaa, on maailmankaikkeuden ärsyttävin kipale. Ja kiitos loistavan kaikkien bisien sanat oppivan muistini, osaan kyseisen paskabiisin kertosäkeen ulkoa jo nyt. En siis ollut koskaan aikaisemmin koko rainaa kuullut. Rassaavaa.

Mainittakoot sitten vielä, että tulin varmistaneeksi sen harjoittelupaikan Pihtiputaalle.

Sitten haluan hämmästellä tämänaamuista käyttäytymistäni.
Menin siis nukkumaan siinä puolen kolmen aikoihin, kun keksin vielä puolenyön jälkeen alkaa tarkistamaan onko Hellsingin kymmenes ova jakso ilmestynyt, ja olihan se. Erikoispitkä päätösjakso joka piti ladata youtubessa viidessä pätkässä. Tästä siihen ihmettelyn aiheeseen. Minä heräsin 5.20 täysin virkeänä enkä saanut enää unta. Tuli sitä silti kahdeksaan asti pyöriskeltyä ja loppuajasta luettuakin. Sitten hipsin varaamaan pyykkivuoroa. Oli muuten pikkuisen verran outo olo. Ei sunnuntai aamuisin kuulu olla hereillä ennen puoltapäivää, ainakaan ilman painavaa syytä. No tuli sitä sitten puoliyhden maissa nukuttua parituntia, kun alkoi yhtäkkiä väsyttää. Ja kun tuli sitten todettua ettei telkkaristakaan tule mitään fiksua niin päätinpä sitten alkaa vääntää blogia.

Sitten yksi kuvanen näistä vesiväri töistä, joista tulin laittaneeksi kuvaa joskus kesällä..

Mokoma skannerini ylivalottaa!!

Näitä on lisää DeviantArt profiilisani, jonka olen tuonne sivun alareunaan linkittänytkin.

Ja sitten tällainen kouluprojekti. Piti tehdä tavallaan kollaasi itsestään. Oli hämmentävä tehtävä. Silloin kun tätä ennen lomaa koulussa aloitettiin niin tuntui, ettei tule mitään, mutta kun aloitin taas täällä asunnolla eilen tekemään, niin yhtäkkiä ideoita pursusi ihan yli tarpeen. En ole ihan varma täyttääko tuo vaatimukset ja voi olla, että lisään siihen vielä jotain, mutta saapa nyt nähdä.

Hirmuisesti tuli laulunsanoja laitettua.. Ja tuossa kannen harmaassa Nemistä varastetussa kuvassa on siteerattu Stephen Kingiä: "Monsters are real, and ghosts are real too. They live inside us, and sometimes, they win."
Mutta näihin kuviin näihin tunnelmiin.

Ai niin...

Edellisestä merkinnästä unohdin ne joskus aikaisemmin mainitut sarjikset. Vaikka sain vain yksen kommentin siihen suoraan kysymykseen, niin laitan tällaisen melko nopeasti kasatun ilmekokoelman:

 Laatu on melko heikko, mutta menkööt (Skanneri ylivalottaa ja näiden kanssa saa aina kikkailla).

Ei minulla sitten oikein tähän väliin muuta ollutkaan.. Mutta jos yksi video..

 Näihin kuviin, näihin tunnelmiin

Ei niin mitään ja kuitenkin vähän jotain

Miten tuosta edellisestä merkinnästä voi muka jo kuukausi olla? Ei nimittäin tunnu yhtään siltä.

Vaikka eipä näiden välissä ole mitään mainitsemisen arvoista tainnut tapahtuakkaan. Koska Raahessa ei tapahdu, tai vaikka tapahtuisikin, niin minä pysyisin siitä ehdottoman epätietoisena.

Aloitetaan vaikka tupareistani.

Kyseiset pikkupikku bileitä juhlittiin 19. perjantaina viime kuun puolella. Juuri ennen syysloman alkua siis ja halloweenia käytin teemana. Yhden kuvan muistin ottaa todisteeksi..

Kana ja Marsu ennen bileitä

 Sitten oli varsin tapahtuma köyhä loma. Jännin hetki taisi olla parturi käynti...

No loman jälkeen (30.10.) käytiin koulun kanssa Oulussa, katsomassa lumipalloefektiä, minkä tarkoituksena on siis käsittääkseni kerätä kasaan Pohjois-Suomalaisten taiteilijoiden töitä. Oli todella monipuolinen näyttely, jota voin ihan lämpimästi suositella kaikille Oulussa liikkuville. Sieltä otetut kuvat ovat puhelimessani (unohdin kameran), joten niitä ei nyt ainakaan tähän merkintään saa.

Sitten olen myös löytänyt uuden fanituksen kohteen. En muista tarkalleen missä välissä kilahdin, mutta kaikki alkoi kun löysin tämän kirjasarjan ensimmäisen osan kirpparilta huimaan kahden euron hintaan. Kyseessä on tietenkin luurankoetsivä Keplo Leutokalma. 

Voisin tietenkin kirjottaa kilometrin siitä, kuinka ihana Keplo - jollain kieroutuneella tavalla - on, mutta koska uskon, ettei kukaan halua/jaksa kuunnella imelää lässyttämistäni, niin jätän väliin.

 Linkitän kuitenkin  pari videota joihin voisin päättää tämän kertasen merkintäni

Keplon englannin kielinen haastattelu:

Ja yksi kuvilla täyttetty video.

 

"You save my life. I save yours. That's how we work."
"Until the end."
-(Valkyrie and Skulduggery in "Dark Days")