Huoh..

No eihän tuota ole saanutkaan kirjoitettua, mikä kyllä liittyy melkovahvasti siihen, ettei mitään kirjoitettavaa ole. Tai vaikka olisikin niin en ole jaksanut/viitsinyt/halunnut. Ja miksi? Koska minua piinasi jonkinlainen velvollisuuden tunne.. Tunne että on pakko kirjoittaa, pakko keksiä jotain näennäisen tärkeää, että nyt saisi edes kerran kuussa raavittua kasaan pätkän tekstiä, jonka voisi jopa julkistakkin. En vain ole pystynyt. Ahdistun herkästi, jos minun on pakko tehdä asioita. Esimerkiksi koulutehtäviäkin lykkään aina viimeiseen iltaan, siivoamistakin välttelen aina viimeiseen asti ja nyt tämä blogini on viime viikkoina uhannut liittyä joukkoon. Ei sillä, minähän nautin kirjoittamisesta ja toisinaan uppoudun siihen pitkiksikin ajoiksi. Nyt ei vain ole maistunut. Koska on pakko kirjoittaa, ettei blogi kuole pystyyn..
Miksi minä teen tästä niin vaikeaa itselleni?

No ehkä tämä tästä. Jo senkin takia, että nyt on todella mieluisaa kirjoitettavaakin.
Nimittäin se PMMPn keikka :). Se ansaitsee oman merkintänsä, kunhan saan kuvat katsottua (taas yksi velvollisuus, mutta josko sitä kumminkin). Syyslomastani muuten, en sitten taida sen kummemmin kirjoittaa, koska en usko, että minun kotona vetelehtimiseni on mitenkään mielenkiintoista.. Sai yksi kaveri minut perjantaina houkuteltua halloween-bileisiin ja se oli kyllä oikein mukava ilta. (Ja jos tätä nyt lukee joku, joka siellä oli niin kiitos ihanasta illasta kuuluu teille kaikille!)
Tuli sitä kyllä tehtyä yksi hassu asia juuri sinä kyseisenä päivänä. Kävin nimittäin hakemassa iltaa varten juotavaa äidin kyydillä.. En ole ennen tehnyt niin ja se tuntui jotenkin todella omituiselta..

Niin ja se työssäoppiminen.. Suoraan sanottuna, ei oikein mitään raportoitavaa. Jos en aivan väärin laske, niin nyt on kolmas viikko menossa ja tähän mennessä olemme saaneet aikaiseksi: hyväksytyn luonnoksen, sen hätäisen piirtämisen seinään ja maalien oston.. Ei ole oikein viikko raportin aineksia.. Mutta nyt olisi kai tarkoitus alkaa maalailemaankin, mutta ei siinäkään välttämättä mitään erityistä kirjoitettavaa ole, että päivästä toiseen vain maalaa? No, saapa nähdä.

Näihin tunnelmiin.

Semmoinen viikko

Eli nyt on ensimmäinen koulu viikko takana. Olen taas puolivahingossa ruvennut tutoriksi ja nyt samaan jaksoon on laitettu kemian ja ruotsin kurssit..
Tutoroimaan ajauduin ihan vaan siksi, että wilmaan oli tullut viesti, että ekanapäivänä aloittamaan pääkoululle, että saa katsoa ykkösten perään.. Tämä ohjaaja oli jotenkin pikuisen yllättyneen näköinen kun sitten paikalle ilmaannuin. Ei tullut oltua missään yhteydessä häneen, silloin toppi -jakson aikana, kun aiheesta oli joitain viestejä wilmaan tullut.. Mutta en osannut jättää menenättäkään kun erikseen oli viesti tullut, ja lupasin sitten olla taustatukena aina tarvittaessa. Katoan nimittäin taas loppulukukaudeksi työharjoitteluun ja viimeinen puolivuotta meneekin sitten lopputyön kanssa...

No muuta jännää viikon varrelta?
Maanantain ja tiistain välisenä yönähän piti käydä bongailemassa meteorisadetta Kaisan kanssa. Oli niin valoisaa, ettei näkynyt yhtään, mutta oli se mukava ilta/yö silti. Kun ei kokonaiseen kuukauteen oltu nähty, niin juteltavaa riitti ja mikäs sitä raittiissa yöilmassa kävellessä.

Sellaisenkin tavallisuudesta poikkeavan hetken koin, että Raahen keskustassa oli ihan oikea kerjäläinen. Ei mikään masentavan näköinen mummo surkean näköisenä muki edessänsä, vaan pikku poika, jonka kanssa kohtaaminen alkoi halaamisella.. Sen jälkeen sain kohtuullisen kärsineen näköisen ruusun käteeni ja lapun, jossa luki jotenkn näin: "Veljeni on joutunut onnettomuuteen ja tarvitsen rahaa ruokaan ja lääkkeisiin." En minä sille rahaa antanut, mutta oli se jotenkn riipaiseva ilmestys. Jokin pienissä lapsissa aina herättää empatiani ja minulle tuli oikesti pahamieli jälkeen päin.. Mistä lie johtui..

Perjantaina olin sitten Mikon luona pienet bileet, ja siellä tuli nähtyä pari elokuvaa, joista ensimmäisenä nähty meni heti ensi sekunttien perusteella kategorioihin "ei selvinpän" ja "kulttipaska".ja tässäpä pikku näyte:

En löytänyt suomenkielistä versiota, mutta eiköhän tuosta jonkin näköisen käsityksen saa..
Toinen leffa oli :

Ja no.. Olisihan tuota selvinnyt ilman tätäkin. Mutta olise hauska ilta :)

Ensi viikon perjantaina olisikin taiteiden yö. Saa nähdä mitä sitä silloin keksii.
Näihin kuvii nnäihin tunnelmiin.

10. ja viimeinen viikko

Huh mikä viikko. Ihan tavallista menoa ei suuremmin ollut koko viikolla, paitsi maanantaina, mutta ei kukaan silloin jaksa mitään muutenkaan.. No tiistaina oli sitten se päihteiden vastainen mielenosoitus ja muuta erityistä. Sen mielenosoituksen kuvaaminen oli kyllä kokemus sinäänsä. Juoksin 24 asteen helteessä liioissa vaatteissa Pihtiputaan keskustassa saadakseni kuvia marssin eri kohdista... Loppu päivänä kuvasin koululaisia testailemassa parkkouria ja myöhemmin jalkapallon peluussa. Melkein harmittaa, etten ole ottanut itselleni näitä kuvia talteen.
Keskiviikko meni vähän tavallisemmin, aamun tallentelin kuvia ja tulin maalanneeksi sitä mobilea.
Torstai koristeltiin salia kevätjuhlia varten.
Perjantain käytinkin sitten kokonaan triptyykin viimeistelyyn. Iltapäivällä opekokouksessa sain Lealta pienen lahjan. Alkoi itkettää :') kuitenkin loppujen lopuksi ollut niin viimeisen päälle mukava harjoittelu. Ripustettiin sitten myös se mobile.

Lauantain puoli sitten lasketaan kai vapaa-ajaksi, vaikka yläkoulun juhlat kävinkin katsomassa.Kävin yhden kaverin ylioppilasjuhlissa ja vaikka meninkin jo iltapäivällä, niin kotiin ehdin vasta yönpuolella. Loistava ilta, höpöteltiin, syötiin kakkua, kittasin (melkein) vahingossa useamman mukillisen alkoholipitoista boolia ja sain jännän fiiliksen :9. Ja ehdittiinhän me katsoa pari jaksoa animuakin ja rällätä ympäri Pihtipudasta.

Laitan kuvia joskus ensiviikon puolella, koska olen ilmeisesti hukannut kameran ja läppärin välisen piuhan ja kortin lukijakin on Pihtiputaalla ja minä Raahessa...
Ja miksi olen Raahessa? Koska meikäläisellä on vielä pari päivää koulua. Joululoma kun oli pari päivää pidempi ja opet saa tarkistaa, että ollaan toppimisen jälkeenkin vielä kaikki hengissä.

Saa nyt sitten nähdä millä tahdilla muistan tätä blogia tulevaisuudessa päivittää. Kun ei ole kesäksikään ooikein mitään ihmeellistä tiedossa, ainakaan ennen heinäkuuta. Ja heinäkuussahan on sitten meikäläisen 18 v. synttärit joita on tarkoitus juhlia useampaankin otteeseen, eli ainakin Puttaalla ja Raahessa ja saa nyt nähdä mitä muuta sitä keksisi :3.

Mutta näihin tunnelmiin ♥

9. Viikko

Tälle viikolle onkin sitten osunut parikin tavallisuudesta poikkeavaa juttua. Eli ensimmäinen oli triptyykkini keskiosan ja vihreän öljyvärin kohtaaminen. Ja oli vähällä, että piirrokseni ei selviä, mutta kolmannella yrityksellä sainkin tahran piilotettua ja voidaan sanoa, että olin melkoisen helpottunut. Tulin epätoivoisena aloittaneeksi sen osan uudestaan, mutta se ei onnistunut mielestäni ollenkaan. Jokin siinä vaan mätti...
Toinen juttu ovatkin sitten banderollit. Ensiviikolla on päihteiden vastainen mielenosoitus, jota varten niitä on tehty. Kukin luokka on keksinyt oman iskulauseen ja niitä on sitten työstetty. Pakko sanoa, että kyllä niistä ihan hienoja tuli.
Muuten ollut aika tavanomainen viikko. Kevätjuhlaan on askarreltu ja siivoiltu kauheasti ynnä muuta sellaista.

Vapaa-aika sitten.. Eipä silläkään puolella oikein mitään erityistä. Perjntaina piti käydä muurasjärvellä katsomassa NSS:än keikka (aika loistava paikallinen cover bändi) ja sen jälkeen käytiin grillillä syömässä. En edes muista milloin nolisin viimeksi syönyt grillillä, joten olipa taas jännä kokemus. Ja koska teita kumminkin kiinnostaa, niin söin ranskikset kaikilla mausteilla. Kyllä siinä koko illan kerätty nälkä lähti.
Ja kävin äsken mummolassa syömäässä tämän kesän ekat muurinpohja letut!
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

8. Viikko ja tekijänoikeudet + fanitus

No samaa vanhaa tämäkin viikko. Lea tosin ei ollut yhtenä päivänä koululla, mutta sekin meni ihan mukavasti. Tai tulihan sitä suoritettua ohjauksen näyttö. Arviointi keskustelu on tosin käymättä, mutta silti. Eli ohjeistin eskarit töpöttelemään nihin koristeisiin keskustoja, sabluunoiden avulla. Ja hienoja tuli :)

Triptyykkiä en ole ehtinyt edistää juurikaan, koska käytin perjantain kuvien googlettamiseen. On nimittäin yllättävän vaikeaa löytää kuvia joita saa vapaasti käyttää. Oli myös työn ja tuskan takana monesti löytää se tieto, saako kuvia käyttää vai ei.. Tämä siis sen takia, että kevätjuhlaan tulee kansain välisyys esitys. Pari oppilasta esittää olevansa mm. venäläisiä, ja käyvät lyhyen epilogin siinä ja taustalle tulee powerpointilla simppeli kuvasarja tukemaan.
Otetaan nyt esimerkiksi tämä blogger. En löytänyt kuvasääntöjä jossa kuvien kopioiminen suoraan kielletään, vaan se on jokaisen omalla vastuulla merkitä kuviin niiden käytön sallittavuus. Blogger ei ryhdy tekijänoikeusrikkomusten kohdalle osuessa toimenpiteisiin, vaan sinun on itse asia hoidettava (tai näin minä käsitin).
Toisekseen osa kuvista tuli tietysti erimaista, joissa tekijänoikeus säännöt ovat eriliset, eikä se ainakaan helpottanut. Huoh, sanon minä. Oli jokseenkin turhauttava projekti. Joten pieneksi vinkiksi lukijoille (ja kaikille muillekkin): Jos et halua, että nettiin lataamaasi kuvaa yms. kopioidaan ja levitetään, niin laita sinne kuvan reunaan © -merkki ja oma nikki tai nimi tai jotain. Helpottaa huomattavasti. Tai no, jokaisellahan on kuviinsa tekijän oikeus ilmankin, mutta kun netissä ei koskaan tiedä onko kuvia ok levittää vai ei.

Noh, siirrytään sitten vapaa-aikani puolelle. Viikko meni melko tavanomaisissa merkeissä. Euroviisuja kävin yhden kaverin luona katsomassa viimeyönä ja kun Suomi (kaikkia edellisiä euroviisuja miettien) yllättäen otti ja hävisi (loppujen lopuksi ihan hyvällä kappaleella) niin kävelimme ympäri aution Pihtiputaan (4-5 km lenkki). Ja pohdimme kuinka tämä paikka on tavallisestikkin autio, mutta neljän jälkeen yöllä se autio saa aivan uuden merkityksen. Mutta oli kaikenkaikkiaan varsin mukava yö.
Toinen jännä tällä viikolla oli V niinkuin Verikosto. Se tuli Avalta tässä joku päivä ja olen nyt kahtena päivänä katsonut sen läpi.. Ja tuijotellut omaa Guy Fawkes maskiani varsin idiootisti virnistellen.... Tänään kasasin youtubeen soittolistan aiheesta... Ja lisää on varmaan tulossa..

Näihin tunnelmiin

6. Viikko

Eipä ole viikolla oikein mitään uutta tai ihmeellistä ilmennyt. Samoilla linjoilla olen jatkanut kuin aikaisemminkin, eli kevätjuhlaa työstän ja tunneilla pyöriskelen..

Triptyykin osatkin on pientä hienosäätöä vaille valmiit. Pitää vaan vielä hoitaa se ohjaustoiminnan näyttö.. Tai se on kyllä jo tiedossa, että missä yhteydessä sen suoritan ja että mitä siinä tehdään, mutta kirjallinen osuus puuttuu kokonaan. Pitää kirjoittaa suunnitelma ja sitten jälkeenpäin raportti, että miten meni yms. Vähintään yksi A4 pitää vääntää.. Huoh..

Arjenkaan puolella ei oikein ole tapahtunut mitään erityistä. Vappunakin vaan kävin juomassa teetä yhden kaverin luona...

Sanotaan sitten vielä, että nyt olen nähnyt Pihtiputaallakin leskenlehtiä :)

Laitetaas nyt tämä video sitten. Ei yleensä tule Paramorea kuunneltua, mutta tämä alkoi soida päässä yhdessä välissä. Ja on oikeastikkin aika hyvä.

Näihin tunnelmiin
Ps. Olettekos huomanneet että soittolistalla on nykyään youtube linkit?

5. viikko ja kevään merkit

Eipä siellä koululla mitään uutta ja ihmeellistä ole tapahtunut. Olen siivoillut kartonkeja ja pyöriskellyt tunneilla jeesailemassa.. Eli enemmän ja vähemmän tyypillistä kuviksenopettajan arkea(?).

Mutta nyt kun en sitä aikaisemmin ole tainnut tehdä, niin kuva ja höpinää tästä mobilesta. Kuvassa se on vielä keskeneräinen, mutta valaisee kuitenkin minkä parissa sitä on kuluneilla viikoilla tullut askarreltua.
Tämä mobile on siis tavallaan yksien ysien projekti. Vaikka se on nyttemmin luvattu myös kasien (ja tietenkin minun ja Lean) maalattavaksi. Tämä siksi, että tulimme laskeneeksi, että tunteja ei (muistaakseni) ole jäljellä kuin kolme kappaletta. Sekin sitten, että pitää hoitaa kevätjuhlien koristeluja ja että  vappu ja helatorstai vie tunteja...


Voisin ottaa mielipiteitä tuosta vastaan. On tarkoitus lahjoittaa se siis tuonne uudelle alakoululle, eskareille esimerkiksi.




Arkeen ja kevään merkkeihin sitten. Lumethan katosivat yhdssä hujauksessa pari viikkoa sitten. Mutta nyt on tullut bongattua muuta, merktyksellisempää.
No ensinnäkin meidän takapihalla on käynyt parinailtana mustarastas. Heitteli märkiälehtiä ja oli vähän hämmennyksisään, kun muka huomaamattomasti otin siitä pari kuvaa joista tässä paras:

Tulin myös nähneeksi ensimmäisen perhosen tälle keväälle. Taisi olla nokkosperhonen, jos en kovin pahasti erehtynyt. Yritin ottaa kuvankin, mutta se lensi karkuun ja jos en aivan väärin nähnyt, niin minua paetessaan se tuli syödyksi... Pikkulintu hyökkäsi sen kimppuun :(. Karu todellisuus iski..

Olen myös nähnyt leskenlehtiä. Jossain Elämäjärveltä pohjoiseen. Näin ne linja.auton ikkunasta matkustaessani kohti Raahea. Kun sielläin tuli nyt viikonloppuna käytyä, kaveria katsomassa. Mistä tuli mieleen sekin kevään merkki, että söin mehujäätä ulkoilmassa tämän seuranani olleen Kaisan kanssa :3 ja bongattiinhan me yksi västäräkkikin. Ja muistattehan sen lorun jota joskus alakoulussa sanottiin? "Kuu kiurusta kesään. Puoli kuuta peipposesta. Västäräkistä vähäsen ja pääskysestä ei päivääkään."

Näihin keväisiin kuviin ja tunnelmiin

3. Viikko

Tämäkin viikko mennyt melko samanlaisissa merkeissä kuin nuo aikaisemmatkin. Olen siivoillut paperikaappeja, vahtinut tunneilla ja sen sellaista. Omituista kuinka tämä on jotenkin rutinoitunut.
Minut jo osataan yhdistää sinne kuvisluokkaan, eikä se teen juominen opettajanhuoneessa tunnu yhtään niin kiusalliselta kuin harjoittelun alussa..

Näyttötyöthän minulta on edelleen kokonaan tekemättä. Enkä ole tainnut selittää mitä näiden tulee sisältää..?
No, varsinaiseksi näyttötyöksi pitää tehdä triptyykki (kolmiosainen työ esim. Gallen-Kallelan Aino). Tekniikan saa valita itse, kunhan sitä on opetettu koulussa. Itse ajattelin, että teen sekatekniikkaa. Tässä tapauksessa siis yhdistän maalausta ja piirrustusta. Ja kuitenkin aijon nyt käyttää edellisessä blogissa ollutta luonnosta, vaikka muuta väitinkin.. Mutta laitan kuvan, kunhan saan sen valmiiksi.
Toinen näyttö liittyykin sitten ohjaustoimintaan, jota oli valinnaisena lukuvuoden alussa. Pitää kehitellä tekemistä kolmeksi tunniksi jollekkin porukalle ja sitten kirjoittaa siinä muistaakseni  väh.A4:n verran tekstiä..

No laitampa kuvia vielä yhdestä projektista, jonka lukiolaiset tällä viikolla tekivät

Tuossa lapussa lukee: "Äiti! Haluan pois!"

 Tällaista tähän viikkoon sitten töiden puolesta kuului. Eikä arkielämän puolelle kuulu oikeastaan mitään uutta. Paitsi, että pääsiäisen aikaan tilattu emp:n paketti tuli. Tilasin yhden ponchon ja topin.

Tuommoinen riepu, en ole oikeastaan ennen suuremmin ponchoja käyttänyt, mutta rakastuin noihin kissankorviin... Yhtenä päivänä sitä olen pitänytkin ja tykkäsin kovasti :3 Toppi oli sitten simppeli musta, jonka rinnassa oli Batmanin logo. Ei kait tässä sen kummempaa
Näiin kuviin näihin tunnelmiin

Sarjista ja aikataulua.

Tämmönen pieni tähän väliin. Kun ei ole taas kuukauteen tullut mitään laitettua..

Ja koska suttuinen kuva ja kehveli käsiala, niin tulkkaan alas.

 

29.1. "Epäilyttävää tämmönen virkeänä herääminen." <-En ollut nukkunut kovin montaa tuntia

4.2. "♥Kisse♥" Käytin Rasialaisslangia normaaleiden ihmisten kanssa... Meni vähän ohi. Selitin, että eläinten nimiin vaan tulee e-pääte. Todettiin sitten yhdessä ettei toimi marsun(<-koska Radio Rock) ja oravan(<-koska Harry Potter) kanssa.

 Sitten on Tukholman retken aikataulu, joka ei välttämättä ole kauhean oleellinen. Mutta pääsinpähän pätemään, että menossa ollaan :P. Koulun retki siis kuitenkin. Sisustaja puolen porukkaa on menossa Tukholmaan messuille ja samalla kertaa päästään mekin.

Loma ja jotain

Mitäs sitä nyt tulikaan loman aikana tehtyä? No, ei oikein mitään. Tai en ainakaan muista mitään... Ei ollut kamerakaan matkassa, ei sillä, että minä sitä kuitenkaan olisin muistanut käyttää.

Eli loma taisi pääpiirteissään mennä siskon ja yhden serkun kanssa paskaa jauhaessa. Niin ja koska altistuin kokonaiset kolmepäivää näiden kahden ihmisen (minun mielestäni helvetin huonolle) musiikki maulle, niin tulin myös oppineeksi, että Portion Boyssin Pumppaa, on maailmankaikkeuden ärsyttävin kipale. Ja kiitos loistavan kaikkien bisien sanat oppivan muistini, osaan kyseisen paskabiisin kertosäkeen ulkoa jo nyt. En siis ollut koskaan aikaisemmin koko rainaa kuullut. Rassaavaa.

Mainittakoot sitten vielä, että tulin varmistaneeksi sen harjoittelupaikan Pihtiputaalle.

Sitten haluan hämmästellä tämänaamuista käyttäytymistäni.
Menin siis nukkumaan siinä puolen kolmen aikoihin, kun keksin vielä puolenyön jälkeen alkaa tarkistamaan onko Hellsingin kymmenes ova jakso ilmestynyt, ja olihan se. Erikoispitkä päätösjakso joka piti ladata youtubessa viidessä pätkässä. Tästä siihen ihmettelyn aiheeseen. Minä heräsin 5.20 täysin virkeänä enkä saanut enää unta. Tuli sitä silti kahdeksaan asti pyöriskeltyä ja loppuajasta luettuakin. Sitten hipsin varaamaan pyykkivuoroa. Oli muuten pikkuisen verran outo olo. Ei sunnuntai aamuisin kuulu olla hereillä ennen puoltapäivää, ainakaan ilman painavaa syytä. No tuli sitä sitten puoliyhden maissa nukuttua parituntia, kun alkoi yhtäkkiä väsyttää. Ja kun tuli sitten todettua ettei telkkaristakaan tule mitään fiksua niin päätinpä sitten alkaa vääntää blogia.

Sitten yksi kuvanen näistä vesiväri töistä, joista tulin laittaneeksi kuvaa joskus kesällä..

Mokoma skannerini ylivalottaa!!

Näitä on lisää DeviantArt profiilisani, jonka olen tuonne sivun alareunaan linkittänytkin.

Ja sitten tällainen kouluprojekti. Piti tehdä tavallaan kollaasi itsestään. Oli hämmentävä tehtävä. Silloin kun tätä ennen lomaa koulussa aloitettiin niin tuntui, ettei tule mitään, mutta kun aloitin taas täällä asunnolla eilen tekemään, niin yhtäkkiä ideoita pursusi ihan yli tarpeen. En ole ihan varma täyttääko tuo vaatimukset ja voi olla, että lisään siihen vielä jotain, mutta saapa nyt nähdä.

Hirmuisesti tuli laulunsanoja laitettua.. Ja tuossa kannen harmaassa Nemistä varastetussa kuvassa on siteerattu Stephen Kingiä: "Monsters are real, and ghosts are real too. They live inside us, and sometimes, they win."
Mutta näihin kuviin näihin tunnelmiin.

Mitähän nyt taas...

Tuli vaan taas mieleen se "Eipä ole tullut hetkeen mitään kirjoteltua".. 
Vaan eipä tässä nyt mitään maata mullistavaa ole tapahtunutkaan. Olen vaan ollut kohtuullisen kikseissä Sin Citystä (niin sarjiksista kjuin leffastakin) eikä siitä sen enempää. Se toki voisi olla mainittavaa, että tuli tässä entisen (eli yläkoulu aikaisen) rehtorini kanssa sovittua, että taitaisin päästä sinne työharjotteluun sitten maaliskuussa.

Joulu juttuja en itseni toistamisen pelossa kirjoita (en tosin muista mitä tuli joulusta viimevuonna kirjoitettua, tai paljonko... Mutta jotain kitinää kuitenkin).. Mutta silti:

Että tällaista tänä vuonna..

Sitten yksi viime perjantain matikan tunnin tuotos:

Luetaan btw. oikeelta vasemmalle ja sain Marsulta luvan julkaista tän!
Yleisen luovan hulluuden nimissä tietenkin.

Eikä tässä sen kummempia.

Ai niin...

Edellisestä merkinnästä unohdin ne joskus aikaisemmin mainitut sarjikset. Vaikka sain vain yksen kommentin siihen suoraan kysymykseen, niin laitan tällaisen melko nopeasti kasatun ilmekokoelman:

 Laatu on melko heikko, mutta menkööt (Skanneri ylivalottaa ja näiden kanssa saa aina kikkailla).

Ei minulla sitten oikein tähän väliin muuta ollutkaan.. Mutta jos yksi video..

 Näihin kuviin, näihin tunnelmiin

Ei niin mitään ja kuitenkin vähän jotain

Miten tuosta edellisestä merkinnästä voi muka jo kuukausi olla? Ei nimittäin tunnu yhtään siltä.

Vaikka eipä näiden välissä ole mitään mainitsemisen arvoista tainnut tapahtuakkaan. Koska Raahessa ei tapahdu, tai vaikka tapahtuisikin, niin minä pysyisin siitä ehdottoman epätietoisena.

Aloitetaan vaikka tupareistani.

Kyseiset pikkupikku bileitä juhlittiin 19. perjantaina viime kuun puolella. Juuri ennen syysloman alkua siis ja halloweenia käytin teemana. Yhden kuvan muistin ottaa todisteeksi..

Kana ja Marsu ennen bileitä

 Sitten oli varsin tapahtuma köyhä loma. Jännin hetki taisi olla parturi käynti...

No loman jälkeen (30.10.) käytiin koulun kanssa Oulussa, katsomassa lumipalloefektiä, minkä tarkoituksena on siis käsittääkseni kerätä kasaan Pohjois-Suomalaisten taiteilijoiden töitä. Oli todella monipuolinen näyttely, jota voin ihan lämpimästi suositella kaikille Oulussa liikkuville. Sieltä otetut kuvat ovat puhelimessani (unohdin kameran), joten niitä ei nyt ainakaan tähän merkintään saa.

Sitten olen myös löytänyt uuden fanituksen kohteen. En muista tarkalleen missä välissä kilahdin, mutta kaikki alkoi kun löysin tämän kirjasarjan ensimmäisen osan kirpparilta huimaan kahden euron hintaan. Kyseessä on tietenkin luurankoetsivä Keplo Leutokalma. 

Voisin tietenkin kirjottaa kilometrin siitä, kuinka ihana Keplo - jollain kieroutuneella tavalla - on, mutta koska uskon, ettei kukaan halua/jaksa kuunnella imelää lässyttämistäni, niin jätän väliin.

 Linkitän kuitenkin  pari videota joihin voisin päättää tämän kertasen merkintäni

Keplon englannin kielinen haastattelu:

Ja yksi kuvilla täyttetty video.

 

"You save my life. I save yours. That's how we work."
"Until the end."
-(Valkyrie and Skulduggery in "Dark Days")

Uusi kämppä

Eli tämän näköisessa kämpässä tällä hetkellä asustelen, edellisestä ei tullut kuvia laitettua, mutta ei voi mitään.

 

Kuvassa on siis vasemmalla reunalla taka-alalla keittiön tapainen. Ratkaisu muistuttaa jonkin sortin mökkikeittiötä: yksialtainen lavuaari, pienijääkappi, ilmatiivis roskiskaappi, kaksi hellalevyä, muttei uunia.

Keittiön edessä on neljä kappaletta kaappeja, joiden ovia on koristeltu korteilla.

Oikeallapuolella taka-alalla on naulakko yms ja niitä peittää raolleen jäänyt vessa-suihkun ovi (Näin ohimennen mainittakoot että siellä on kestomärkä lattia, hunosti sijoitetun lattiakaivon takia...).

Sitten on mangan täyteinen kirjahylly, jonka vieressäon tarkasti ulosrajautunut parvisänky. Jonka välttämättä halusin tänne siksi, että kun työpöytä olisi sen alapuolella säästäisin tilaa.. Mutta suunnitelma vesittyi kun täällä oli pöytä valmiiksi, joten nyt minulla on pöytätilaa kahden ihmisen tarpeisiin...

Kuvasta on jäänyt pois myös tv taisoineen päivineen.. Se kuitenkin sijoittuu sängynpäädyn vierelle siten, että näen katsoa telkkaria mukavasti istuessani koneella.

Ja kun niin  paljon jäi kuvan ulkopuolelle, niin miksi en ota toista kuvaa ovelta?

Ihan vain siitä yksinkertaisesta syystä, että en viitsi.

+ Tätä työpöytää peittää tavaravyöry, jota voisi kuvailla vaikka näin:

Ydintuhosta juuri ja juuri selvinnyt kylä, jota koettelivat myös kivivyöry ja tsunami...

Tähän väliin kitinää noista uusista naapureistani. Joku niista vissiin nimittäin luulee keittiönsä sijaitsevan tuossa käytävällä, sinne kun oli joku viikko sitten roiskittu maitoa(?) ja nyt siellä pyörii kokonainen tomaatti... Niin ja olihan siellä pari kolme viikkoa sitten muutama appelssiinikin... Melu tasokin on toisinaan aika korkea, vaikka vähän aikaa sitten tuli asuntoyhtiöltä kaikille tiedote, että nyt on tullut poikkeuksellisen paljon valituksia ja että pitaisi olla hiljempaa, niin silti.. Vaan onhan meillä suomalaisilla muistaakseni jonkun tutkimuksen mukaan, maailman huonoimmat naapurit.

Eipä tässä nyt sitten mitään sen kummempaa. Koulssa vaihtui jakso ja ohjaustoiminta loppu ja ensiviikolla alkaa paperinvalmistuksen intenssiivikurssi..

Loppuun vaikka vähän musiikkia

Paluu Arkeen

Taas Raahessa. Paluu arkeen on sujunut itseasiassa omalla kohdallani yllättävän kivuttomasti.
Jostain syystä heräsin ensimmäisenä päivänä jopa virkeänä.
Voi olla, se johtui lukuisista ylimääräisistä unitunneista joita keesän aikaan ehti kertyä. Sillä nyt kun koulua on ollut menossa peräti  reilut kolme viikkoa, aamu virkeys on täysin tiessään.. Iltaisin sitä kyllä jaksaa valvoa ilman ongelmia. Joku voisi nähdä moisen unihäiriöisyyden ongelmana.. Itse en ole ihan varma

 Mitähän tästä nyt sitten sanoisi. Ei olla tähän mennessä koulussa edes taiteiltu mitään..
Meillä kun on ollut tällaista vallinnaisainetta kuin ohjaustoiminta. Koko kurssi on pakko vetää nyt tässä jaksossa, koska siellä on mukana myös kolmosia, joilla alkaa käsittääkseni työharjoittelut tämän jakson jälkeen. No jos nyt jotain tuosta aineesta sanoo, niin sen, että se osaa olla toisinaan yllättävän tylsää. Valitsin sen aikanani oikein kunnolla tietämättä mihin olen ryhtymässä ja silloisten pohjatietojen perusteella, luulin että tuo olisi ihan läpihuuto juttu, kun olen ehtinyt Pihtiputaalla asuessani osallistua seurakunnan järjestämään isoiskoulutukseen. Joka oli kyllä paljon helpompi kuin mitä tämä nyt on.

No eipä tässä sitten oikein ole muuta tapahtunut. Paitsi että tulin katselleeksi taas pitkästä aikaa katsellut Ouran high scool Host Clubia. Muistan etten ensimmäisellä kerralla oikein lämmennyt sarjalle, mutta nyt melkein rakastan sitä. Tämä on pienille aivoilleni varsin hämmentävää..
Ja tulin myös noin tunti sitten ilmoittaneeksi itseni Taiji -kurssille.

Tänään pitää vielä käydä katsomassa yksi taidenäyttely. Se on kuulemma sellainen toiminnallinen, eli siellä käsittääkseni esitellään niitä tauluja jotenkin. Pitää kirjoittaa siitä a4 mittainen aine kouluun. Saa nähdä miten käy.

Tällaista tällä kertaa.

P.s. Mitä mieltä olisitte, jos kokeilisin tehdä sarjakuva bloggauksia? En ainakaan alkuun mitenkään jatkuvasti, mutta toisinaan.

Sekavuus aste 98%

Huomasimpa, että edellisestä merkinnästä on jo kulunut melkein kuukausi. Vaan eipä se kävijä ja kommentti määristä päätellen ole ketään päässyt haittaamaan..

Mutta asiaan. Olen taas pitkästä aikaa siivonnut oikein urakalla. Yllättäen siitä syystä, että porukat(=äiti, sisko, veli ja äidin mies) ovat tulevana viikonloppuna aikeissa tulla tänne. Edellisestä kerrasta (sekä siivous, että vierailu) on kyllä nyt vierähtänytkin aikaa jo ihan mukavasti.
Suoritin siivouksen jossain mystisessä energiahuurussa, koska en muista koko touhun olleen yhtään rasittava. Ihan ymmärrettävästi olin sinä iltana tästä tempauksesta erittäin kummissani.
Nyt jälkikäteen voisin sanoa, että souriuduin vitutuksen voimalla. Oli nimittäin ollut koulussa silloin jotenkin äärimmäisen rasittava päivä, en tosin muista miksi.
Mutta koska tämä tapahtui viimeviikon alkupuolella, olen ollut nyt viikon aivan neuroottinen tämän huoneeni siistinä pysymisestä (vähän huonolla menestyksellä tosin).

Voisin myös mainita tässä tämän pienen tapahtuman ihan tältä päivältä.
Minulta kysyttiin Valintatalon kassalla papereita. Ihmettelin sillä hetkellä itsekkin miksi. Olin kuskannut kassalle vain seuraavia tuotteita:

• Suklaata
• Muffinssin teko vermeitä
• Ja 6 pacin cocista

Kassantäti höyläsi juuri keskimmäisenä mainittua, kun sanoin ettei ole juuri nyt mukana. Täti tuijotti minua hetken ennen kuin kääntyi ottamaan cocikset. Tuli vähän wtf -tunne kun täti alkoi niitä höylätessään nauramaan. Selitti, että päivällä oli pari alaikäistä yrittänyt käydä ostamassa tupakkaa ja sellaista, että siksi luuli cociksiani koffiksi.. Kun mokomat ovat samanvärisiä. Pitihän siinä sitten itsekkin vähän nauraa, että sattuuhan näitä.


Lopuksi pitää vielä päästä kehumaan kirjakaupassa tekemiäni ostoksia.
Siellä oli nyt semmoinen ihana pöytä, jossa luki: "kolme pokkaria kympillä". Oli hieno tunne kun löysin pöydästä Juha Vuorisen Pilven reunalla, Pasan ja Atpon Kolmanneksi eniten vituttaa kaikki ja Juban Viivi ja Wagner, Ystävänpäiväkirjan. Plussana sain tekosyyn ostaa sieltä yhden kangaskassin, mitä olen jo vähän aikaa tuijotellut, mutta jonka ostamiseen en ole keksinyt syytä. Mutta nyt oli syynä, etten olisi saanut niitä kirjoja mahtumaan laukkuuni ja muovipussit ei oo kivoja. Sain kaupasta ostetut kamatkin sinne mukavasti.


Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Haistakaa vittu, rakkaudella Kana-chan

Maata Näkyvissä ja avoimet ovet

Eli nyt kun poden jostain (sairaasta) syystä huonoa omatuntoa siitä, etten ole hetkeen kirjoittanut, niin selitän sekavasti viime päivien tekemisiäni.

 Ensinnä oli nuo Maata Näkyvissä -festarit. Jos et siis tiedä millaiset festarit ne on, niin kaikki siellä soittavat bändit esittää gospelia. Vaikka en mitenkään erityisesti koe olevani uskovainen (kantani Jumalan, Jeesuksen ja muiden olemassaoloon on ehdoton ehkä), niin siellä on silti mukavaa.
Tapahtuma järjestetään Turussa, HK-areenan ja Messukeskuksen tiloissa ja paikalle saapuu useita tuhansia nuoria ympäri Suomen. Ja vaikka on kaltaiseni sekava ikuinen "emmä tiiä" -henkilö, niin siellä vallitseva tunnelma on jotain huimaa.
Voi liittyä siihen ajatukseen että siellä voi nk. uskoa vapaasti. Sinua ei tuomita sen takia että uskot. Kun käsittääkseni teinien hallitsemassa yläkoulu maailmassa uskoa pidetään jotenkin huonona juttuna. Yleensä vain sen takia, että uskontoa pidetään yhtenä tyhmimmistä kouluaineista, ikään kuin matikkaakin (dramaattinen paljastus: Kana tykkäsi yläkoulussa noista molemmista!!). Uskonnosta jää huono maku, koska vähintään koko alakoulu aika on puhuttu kokoajan samoista asioista kuten maailman luominen, Nooan arkki, Jeesuksen syntymä ja pääsiäinen, noin muutaman esimerkin mainitakseni. Toki sieltä välistä löytyy muitakin juttuja, mutta noista taidetaan paasata eniten. Joten on pakko myöntää että se voi alkaa tympiä. Mutta ne festarit...
Ja vaikka kyseessä onkin uskonnollinen tapahtuma, siellä näitä uskon asioita ei niin tuputeta. Ihmiset tulevat, koska uskovat jo valmiiksi. Muutenkin ne uskon asiat tulevat siellä musiikin kautta, lähes huomaamattomasti. Jumalan palveluksiakaan ei koko viikonlopun aikana ollut kuin kaksi. Eikä niihin osallistuminen ole pakollista, saa mennä jos sille tuntuu. Ihme kyllä, kävin niistä toisessa, taisin tosin nukkua siitä suurimman osan. Sen toisen "Jumiksen" aikana meidän neljän hengen tyttöporukka, istui Kivikylä -nimisen, hallilla olleen, roskaruokapaikan lattialla syömässä ranskalaisia ja taisi siinä samalla maailmakin parantua(=kiertoilmaus paskan jauhamiselle ja yms juoruilulle). Sellaista siellä on. Kävinhän miän tietysti fanittamassa myös paria esiintyjää ihan permannolla asti. Kyseiset esiintyjät oli kls. ja Skillet kumpikaan noista ei ainakaan tunnu niin "yliuskovaiselta", tai ei ainakaan siellä kiljuvien ja hyppivien faniens seassa tuntunut. Hieno tapahtuma, kannattaa käydä ja aiheesta saa kysyä.

Nyt kaikki ensimmäistä omaa asuntoa miettivät ihmiset jotka ajattelevat: "Sitten mun ei tarvi siivota enää ikinä!" niin se on harhaluulo. Äidin ja/tai isin vierailua edeltävänä päivänä melko varmasti siivoat, koska haluat, että vanhemmat saavat kuvan, että olet aikuistunut ja pystyt helposti asumaan yksinkin. MUTTA jos ajoitat siivoamisen vain vierailua edeltäviin iltoihin, niin tekemistä on hurjasti (tiedän kokemuksesta). Suurimpia ongelmia tuottavat luultavasti pöly ja satunnaises krääsä, jolle ei ole varsinaista sijoituspaikkaa. Pöly on tuska, koska sitä kertyy paljon ja nopeasti. Syy miksi otin aiheen esille, on se, että itse kulutin koko eilisillan siivoamalla. Tiivistetty lista mitä kaikkea sellainen yhdenillan täys-siivous pitää sisällään:

1. Raivaa lattia ja pöytä
2. Tuuleta matot
3. Pese pyykkiä
4. Pyyhi lattia
5. Etsi "koti" kaikille ympäriinsä lojuville tavaroille
6. Tiskaa.

Vaikka listassa ei ole montaa kohtaa, sen suorittaminen vie silti ihan kiitettävästi aikaa (eli useita tunteja). Kaiken tuon lisäksi minun piti vielä ehtiä käydä kaupassakin. Oli suorastaan rankka ilta.

 Olihan meillä koululla sitten tänään avoimienovien päivä. Eli sen sijaan, että olisin nukkunut puolille päivin, angstannut sitä ettei ole mitään tekemistä ja mennyt koneelle; olen ollut koulussa, lauantaina. Ei sillä, että se nyt varsinaisesti olisi haitannut (ainut ongelma on se aikainen herätys). Oikeastaan kokonaisuudessaan mukava päivä. Pidimme nimittäin nyyttärit ja väsäsimme piparkakkutalon (laitan kuvan myöhemmin(jos muistan)). Tietenkin äitini tuli parin muun kanssa käymään siellä. Pidin heille pienen esittely kierroksen ja sellaista. Ei tule nyt oikein mieleen mitään muuta erityistä mainitsemisen arvoista..

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin Kana-chan