lauantai 19. toukokuuta 2012

Ihmisten pelko

Omituista kuinka sitä voikaan pelätä ihmisiä. Minun tapauksessani vanhoja kavereita.

Tänään tämä taas tuli konkreettisesti esiin kun olin tulossa karkin osto reissulta, hautuumaan kautta kotiin (tässä tapauksessa kotiin tarkoittaa äidin luo). Hautuumaalle olin siis mennyt muka ruokkimaan pikku hiljaa syntyvää angstiani (joka kyllä meni siellä ohi) ja kun olin lähdössä takaisin kotiin, niin satuin näkemään siinä kirkonmuurin vieressä kävelemässä yläkoulu aikaisen kaverini parin muun kaverinsa kanssa.
Melkein kenen tahansa muun reaktio olisi ollut tämä: Huuda "Moi!" jo sieltä kauempaa ja mene tuttujesi luo puolijuoksua ja ala rupatella.
Mutta meikäläisen reaktiohan oli tämä: Käänny ja lähde vastakkaiseen suuntaan. Toivo ettei sinua nähty. Kulje jostain kaempaa niin, että heidän mahdollisuutensa nähdä sinut ovat noin yksi sadasta.
En minä siksi näin toimi, ettenkö välittäisi nähdä heitä, vaan siksi, että pelkään tunkevani mukaan porukkaan johon minua ei haluta. Eli oikeastaan pelkään ulkopuolisuutta. Näen muut ihmiset aina tiiviinä kaveri porukoina joihin en itse kuulu, enkä halua ängetä mukaan, koska tuntisin olevani ulkopuolinen ja siksi pitäisin itseäni säälittävänä mukana roikkujana, jollainen en halua olla.
Joten pelkään ulkopuolisuutta niin paljon, että teen itsestäni ulkopuolisen, jottei minun tarvitse potea huonoa omatuntoa siitä, etten kuulu porukkaan.

Tämä on myös yksi syy miksen mennyt siihen tänään olleeseen bändi-iltaan.
Ihmiset tykkäävät mennä sellaisii tapahtumiin porukoissa. Jos olisin mennyt, olisin mitä luultavimmin joutunut olemaan kontaktissa jonkun porukan kanssa. Ja kuten selitin, niin en halua sellaista. Toisaalta ne kohtaamiset ovat helpompia käsitellä, jos minuun ollaan otettu kontakti, eikä toisinpäin, koska sillon joku muu on tilanteessa ns. "veto vastuussa", ainakin minun näkökulmastani..

Siksi siis käytin äidiltä saadut (lippuun tarkoitetut) rahat karkkiin ja tölkilliseen mehua. Mielihalu tiettyihin karkkeihin tuli sitten vasta kaupassa, mutta se kävi tekosyystä olla menemättä.
Että näin tämä lyhyt loma sitten...






Ja vähän musiikkiakin:


 

Näihin kuviin näihin tunnelmiin Kana-chan 

torstai 19. huhtikuuta 2012

SakuStars2012

Eli tuli ilmoittauduttua mukaan kun koulu järjesti kyytiä SakuStars kisoihin.

Maanantaina oli lähtö klo: 12:15 koululta. Se päivä menikin sitten linja-autossa istuessa, matkaa Helsinkiin kun on Raahesta noin vaivaiset 598 kilometriä (ainakin mikäli google mapsia on uskominen). Perillä oltiin siis joskus yhdeksän jälkeen.
Olimme yötä Lönnrotinkadun Omppuhotellissa. Ja me neljä saatiin nukkua jossain invahuoneessa, kun ei siinä meille tarkoitetussa tavallisessa huoneessa toiminut valot ollenkaan :D. Se huone oli paljon isompi kuin ne muut, mutta sen vessan ovea ei saanut ollenkaan lukkoon.. Ja oli siellä aivan järjettömän pölyistäkin, mutta eteenpäin.
Käytiin sitten illalla vielä kymmenen jälkeen Marsun ja Kaisan kanssa pikkuisen harhailemassa sateisessa Helsingin keskustassa, ruuan haku matkalla. Löydettiin yksi paikka jokoa oli vielä auki ja sehän oli mäkkäri. Oli aika kummallista syödä iltapalaksi nk. roskaruokaa, mutta oli siinä vastaavasti kyllä aivan järjetön nälkäkin. Sitten katsottiin Titanicin loppua ja päästiin ehkä puolen kahden maissa nukkumaan.

No seuraavana aamuna herättiin illan valvomisesta huolimatta ihan asialliseen aikaan, että ehditään vähän kiertää Helsinkiä, ennen kuin mennään Järvenpäähän. Päästiin etenemään ompusta joskus yhdeksän maissa ja mentiin käymään Fantasiapeleissä ja Manga cafessa.
Eikä sinäänsä yllätä että rahaa kului, mutta oli kivoja ostoksia. Ja kun kerran sain siitä Manga cafen muffinssin syömisestä niin euforisen ilmeen, että se olisi ollut ihan kuvaamisen arvoinen, niin oli se sen arvoista. Muina ostoksina kolme pokkaria mangaa (Hellsing 4, Death Note 6 ja Full Metal Panic 1) ja Victoria Francéksen kuvittamat tarot -kortit. Niissä korteissa oli tosin se vika, että niissä maat eivät ole kuten tarokeissa yleensä (kupit, kolikot, miekat ja sauvat) vaan niissä on ihan omat jutut (naamiot, ruusut, perhoset ja ristit) ja kun niiden korttien ohjeissakin on puhetta vain noista perinteisistä maista. Mutta ei silti jostain syystä kaduta että ostin pakan.

Sitten kahdeltatoista lähdettiin sinne Järvenpäähän, niihin kisoihin joita varten koko reissu järjestettiin. Se matka vei vain tunnin ja taisin nukkua siitäkin suurimman osan.
Järvenpäässä ei sitten oikein muuta tehtykkään kuin hengailtiin Järvenpää-talon aulassa ja käytiin Mikon veljen opastamana keskustassa Hesburgerissa syömässä.
Viideltä lähdettiin takaisin Helsinkiin.

Sitten oli taas pari tuntia aikaa kierrellä. Sillä kertaa käytiin Kampissa. Sieltä tarttui mukaan yksi Cybershopin hame. Siellä olisi kyllä ollut paljon kaikkea muutakin ostettavaa, mutta opiskelija budjetilla ei paljon rellestetä. Saa vaikata ärsyttikö oma köyhyyteni siellä.

Keskiviikkona lähdettiin heti kahdeksalta taas Järvenpäähän, taaskaan ei tehty oikein mitään, paitsi käytiin siellä Hesessä syömässä, ja pyörähdettiin yhdellä kirpparilla. Löysin sieltä ihan kohtuullisen kivaa tavaraa, mutta ei enää siinä vaiheessa ollut rahaa ostaa yhtään mitään, paitsi yksi sellainen Create your Top Model -vihko (taskukokoinen), kun aina joskus tulee ideoita kivoista vaatteista, muttei vaan jaksaisi piirtää koko ihmistä.

Sitten neljältä lähdettiin Järvenpäästä kohti Raahea. Pihtiputaan kohdalla olin taas ihan hymy pyllyssä. En tosin enää selittänyt (epä)onnekseen vieressäni istuneelle Kaisalle kaikkea mahdollista Putaaseen liittyvää kuten mennessä, tai puhuin minä taas, mutten niin paljon.

Perillä Raahessa oltiin joskus puoliltaöin. Oi sitä väsymyksen määrää. Asunnolla nukahdin joskus yhden jälkeen ja voitte kuvitella kuinka hienoa tämän unimäärän jälkeen oli herätä kouluun. Kun piti olla sellainen tavallinen kahdeksan aamu. Ei sinäänsä yllätä, että nukahdin tunnilla hetkeksi.

Semmoinen reissu oli se. Kokonaisuutena oli oikeastaan oikein mukavaa ♥

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin, omavaltaisen tarokki ennustuksen tulkinnan perusteella kohtuullisen jumalainen Kana-chan.

 P.s. Palkinnoksi siitä että jaksoit lukea koko merkinnän niin vähän musiikkia:

maanantai 2. huhtikuuta 2012

Homoseksuaalisuudesta tms.

Nyt kun tämäkin aihe on taas ollut pinnalla pressan vaalien ja kun Pietari hyväksyi homovastaisen lain niin ajattelin tässä tehdä aiheesta blogi merkinnän.

Eli aloittaisin aiheen tarkastelun tieteen valossa. Selkeää syytä homoudelle ei siis ole löydetty, mutta on silti olemassa tekijöitä jotka oletetusti vaikuttavat seksuaalisuuden kehittymiseen.
Sen verran on kuitenkin saatu selvitettyä, että ilmeisesti homo miehillä on hetero miehiin verrattuna aivoissa rakenteellisia eroja. Homoilla voimakkaimmin seksuaalisuuteen vaikuttava osa aivoissa on pienempi kuin heteroilla. (Syytä tähän ei käsittääkseni tiedetä.)

Toinen tieteellinen teoria liittyy äidin raskausaikaan.
Oletettua on siis, että äidit jotka ovat raskausaikana kovassa kriisissä/erittäin stessaantuneita, saavat homoja lapsia. Tähän viittaa se, että toisen maailmansodan jälkeen saksassa syntyi erityisen paljon homomiehiä. Luultavasti siksi, että nälänhädän aikaan on lajin säilymisen kannalta edullista rajoittaa väestön kasvua. Eli geenit tekevät lapsista homoja, ettei väestö kasva liikaa ja ruoka riittää jo syntyneille paremmin.
Joidenkin tutkimusten mukaan seksuaalinen suuntautuminen periytyy 18-39 prosenttisesti. Eli homous on näin osittain periytyvää, muttei kokonais valtaisesti, koska lajin säilymisen kannalta on välttämätöntä, että ollaan kiinnostuneita vastakkaisesta sukupuolesta.

Nyt kun olen koko tekstin puhunut oikestaan vain miehistä, niin väliin myös faktaa naisiin liityen:
 Sama geeni joka tekee naisesta tehokkaan lisääntyjän, tekee miehestä homon.
Ja nk. homogeeni välittyy naisesta 100% todennäköisyydellä seuraavalle sukupolvelle.

Sitten vähän uskonnollista näkökulmaa. Nykyään kuulee uskovaisten perustelevan homo vastaisuuttaan sillä, että se kielletään raamatussa. Mikä ei suoranaisesti pidä paikkaansa.
Nykyään joissain käännöksissä on siirrytty puhumaan suoraan homoseksuaaleista. Tässä kohtaa muistuttaisin, että Raamattu on kirjoitettu hiukan eri olosuhteissa, kuin missä elämme nykyään. Alkujaan Raamatussa on puhuttu joidenkin nk. pakanallisten uskontojen rituaaliseksiä harrastavasta miehestä.
Minkäänlaista mainintaa miesten tai naisten välisistä rakkaus-suhteista ei ole, ei uudessa-, eikä vanhassa testamentissa.

Mutta jos silti olet sitä mieltä, että homous on synti ja kaikki syntiset joutuvat helvettiin, niin tässä pari muutakin ihmisryhmää jotka on tuomittu kärventymään helvetin liekeissä:
  • Kaikki jotka ovat nähneet isänsä alasti (kaikki saunojat?) 1. Moos. 9:20-25
  • Kaikki kuukautisten aikana koulussa tai töissä käyneet naiset 3. Moos.15:19
  • Kaikki maanviljelijät, jotka eivät anna maansa levätä joka seitsemäs vuosi 2. Moos. 23:11
  • Kaikki rikkaat (Tästä puhutaan hyvin tiuhaan tahtiin läpi koko Uuden testamentin)
  • Kaikki papit joilla on silmälasit (eli likinäköiset papit)  3. Moos. 21:20
Luulen että pointtini tuli selväksi vaikka en syntisten listaa enää pidennäkkään.
Homojen avioliitoista tähän loppuun että: "miksei?"
Tapeltiinhan siitäkin aikoinaan, saako vaaleaihoinen mennä tummaihoisen kanssa naimisiin.

 Näihin kuviin, näihin tunnelmiin Kana-chan

tiistai 31. tammikuuta 2012

Sekavuus aste 98%

Huomasimpa, että edellisestä merkinnästä on jo kulunut melkein kuukausi. Vaan eipä se kävijä ja kommentti määristä päätellen ole ketään päässyt haittaamaan..

Mutta asiaan. Olen taas pitkästä aikaa siivonnut oikein urakalla. Yllättäen siitä syystä, että porukat(=äiti, sisko, veli ja äidin mies) ovat tulevana viikonloppuna aikeissa tulla tänne. Edellisestä kerrasta (sekä siivous, että vierailu) on kyllä nyt vierähtänytkin aikaa jo ihan mukavasti.
Suoritin siivouksen jossain mystisessä energiahuurussa, koska en muista koko touhun olleen yhtään rasittava. Ihan ymmärrettävästi olin sinä iltana tästä tempauksesta erittäin kummissani.
Nyt jälkikäteen voisin sanoa, että souriuduin vitutuksen voimalla. Oli nimittäin ollut koulussa silloin jotenkin äärimmäisen rasittava päivä, en tosin muista miksi.
Mutta koska tämä tapahtui viimeviikon alkupuolella, olen ollut nyt viikon aivan neuroottinen tämän huoneeni siistinä pysymisestä (vähän huonolla menestyksellä tosin).

Voisin myös mainita tässä tämän pienen tapahtuman ihan tältä päivältä.
Minulta kysyttiin Valintatalon kassalla papereita. Ihmettelin sillä hetkellä itsekkin miksi. Olin kuskannut kassalle vain seuraavia tuotteita:
  • Suklaata
  • Muffinssin teko vermeitä
  • Ja 6 pacin cocista
Kassantäti höyläsi juuri keskimmäisenä mainittua, kun sanoin ettei ole juuri nyt mukana. Täti tuijotti minua hetken ennen kuin kääntyi ottamaan cocikset. Tuli vähän wtf -tunne kun täti alkoi niitä höylätessään nauramaan. Selitti, että päivällä oli pari alaikäistä yrittänyt käydä ostamassa tupakkaa ja sellaista, että siksi luuli cociksiani koffiksi.. Kun mokomat ovat samanvärisiä. Pitihän siinä sitten itsekkin vähän nauraa, että sattuuhan näitä.


Lopuksi pitää vielä päästä kehumaan kirjakaupassa tekemiäni ostoksia.
Siellä oli nyt semmoinen ihana pöytä, jossa luki: "kolme pokkaria kympillä". Oli hieno tunne kun löysin pöydästä Juha Vuorisen Pilven reunalla, Pasan ja Atpon Kolmanneksi eniten vituttaa kaikki ja Juban Viivi ja Wagner, Ystävänpäiväkirjan. Plussana sain tekosyyn ostaa sieltä yhden kangaskassin, mitä olen jo vähän aikaa tuijotellut, mutta jonka ostamiseen en ole keksinyt syytä. Mutta nyt oli syynä, etten olisi saanut niitä kirjoja mahtumaan laukkuuni ja muovipussit ei oo kivoja. Sain kaupasta ostetut kamatkin sinne mukavasti.


Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Haistakaa vittu, rakkaudella Kana-chan

maanantai 2. tammikuuta 2012

Joululoma

Eli nyt vuorossa kaiken huomion hakuisuuteni vaatima sekava selostus siitä, miten kulutin reilun viikon mittaisen joululomani.

Viimeinen koulu päiväni oli siis 22. päivä joka kului luultavasti maailmankaikkeuden turhimman koulu päivän ja linja-autossa istumisen merkeissä. Koulussa vietetty kaksi tuntinen oli turha siksi, että siellä käytiin vaan syömässä, kuuntelemassa pari laulua ja yksi puhe. Eli ei mitään oleellista ja varsinkin, kun olimme muutaman luokkalaiseni kanssa ainakin melkein viimeiset jotka sieltä lähtivät.
Linja-autoiluun kulutin perinteiset noin 4 tuntia (Tosin Kempeleessä piti odotella pihalla pakkasessa parikymmentä minuuttia, mutta eniveis).


Loman alkupuolisko kului isän luona. Hyvin pitkälti tietokoneen ääressä (edellisestä merkinnästä voi helposti päätellä mitä olen koneella ollessani tehnyt) ja serkun kanssa mummolassa.
Jouluruuat sitten olivat muuten ihan ok, mutta perinteisten lihansyöjien keskellä aika kuivia.
Lahjoista mainitsen vain yhden. Sain iskältä hänen itse tekemänsä patalapun. Sellaista ei ihan joka tytöllä olekkaan x3.


27. päivä meni sitten Jykylässä. Ja siitäkin huolimatta, että olin tuhonnut päivärytmini jo aivan totaalisesti, ei se noin kuudelta aamulla herääminen ollut millään muotoa ongelma. Kyyti lähti sitten  klo 7:10 perillä oltiin muistaakseni 9:45 tai jotain sinne päin.
Tyypillisesti sitten kävi niin, että vaikka en ostanutkaan juuri mitään, niin kaikki rahani jostain syystä silti kuluivat siellä.


Loppu loman vietin sitten äidin kotona. Siellä istuin  välipäivät tiiviisti koneen ääressä ja sotkin päivärytmini uudelleen perinpohjaisesti.
Uudenvuoden yönä sitten (ainakin meille) perinteisesti syötiin tortilloja ja ammuttiin raketteja. Joskus puolen yön jälkeen näimme myös jonkin sortin sodan tapaisen. Kun kaksi meille näkymätöntä porukkaa alkoivat ampua rakettejaan toisiaan kohti. Tai siltä se ainakin näytti. Huomautan silti, että raketit kuitenkin tähdättiin taivaalle siten, ettei sodasta syntynyt muuta, kuin melusaastetta ja hieno esitys meille muille.


Raaheen takaisin tulin 1.1. Ja tällöin, vietin autossa istuen noin 3 ja puoli tuntia.


Ja nyt kun olen tyydyttänyt omien tekemisieni selostamisen tarpeeni, niin palajan takaisin YouTuben puolelle, ja edelleen niin kovin ennalta-arvaamattomasti vahtaan siellä videoita Jokerista ja Harleysta.


Loppuun tällainen kysymys: Voiko olla, ettei nyt illan ja tulevan yön aikana nukuta pätkääkään, jos on nukkunut viiden tunnin päiväunet?


Rakkaudella Kana-chan

tiistai 20. joulukuuta 2011

Fanityttöily osa 2

Heh, olen taas löytänyt itseni fanityttöilyn pohjattomasta suosta.
Tämä kerta tosin on hivenen erillainen, en ole jostain syystä katsonut animea pitkiin aikoihin (mangaa olen kyllä lukenut) joten fanitukseni kohteena ei olekkaan anime hahmo. Vaan tämän kertainen uhrini löytyy amerikkalaisen DC Comicsin leivistä ja kyseinen hahmo on siitäkin poikkeava, että on nainen.
Tämä ihastuttava, näillä näkymin melkein Jeesukseen rinnastettava henkilö on Harley Quinn. Tottahan Harleyn kanssa kuuluu samaan pakettiin myös Jokeri, jonka jonkin sortin rakastajana Harley on tullut tutuksi. Eli kuten Jokerin mainitsemisesta saatoitte päätellä, Harley on siis Batmanin hahmo
Nyt fanitukseni on saavuttannut myös lähes huolestuttavia mittasuhteita. Koko touhu sai alkunsa yhdestä ainoasta kuvasta ja nyt olen lauanta illasta asti käyttänyt lähes kaiken vapaa-aikani kyseiseen naiseen. Olen mm.
  • Katsonut kaikki Batman The Animated Seriesin ja The Batmanin jaksot joissa hän esiintyy
  • Googlettanut hänestä kuvia
  • Googlettanut kuvia hänestä ja Jokerista
  • Katsonut käsittääkseni kaikki katsomisen arvoiset YouTube videot hänestä
    • Ja Jokerista
Tuo on yllättävän paljon parille päivälle ja iltapäivälle. Kun vielä ottaa huomioon, että eilinen kului kahden häntä ja Jokeria esittävän kuvan piirtämiseen.
Niin ja enhän minä tänään mitään noista tavallaan tehnyt. Vaan katsoin yhden tietyn videon yli sata kertaa. Jaksotus tarkalleen ottaen niin, että ensimmäisen neljänkymmenen jälkeen pidin huiman kaksi minuuttisen pyykinlajittelu tauon ja sadannen jälkeen vein pyykit koneeseen. Sitten piirsin heistä taas yhden kuvan. Ja nyt kuuntelen kyseistä videota taas. Menossa kerta 112.

Että sen puoleen. Tämä kuva on se joka aiheutti tämän kaiken:
Siis pitihän minun selvittää, että kuka ei rakasta ja ketä! [Löytämässäni versiossa kuvassa oli nimi Hawly.] Ja siitä se ajatus sitten lähti.
113...
Ja se video on tämä:
114
On niin jotenkin vastustamaton toi Jokerin lauluääni tässä x3
Enkä jostain syystä osaa tuota vieläkään kunnolla kokonaan ulkoa.
115
 Ja tämän hienon laulun sanat(116):
 "Comb your hair and paint and powder you act proud and I'll act prouder
You sing loud and I'll sing louder tonight we're settin' the woods on fire
You're my gal and I'm your feller dress up in your frock of yeller
I'll look swell but you'll look sweller settin' the woods on fire
We'll take in all the honky tonks tonight we're havin' fun
We'll show the folks a brand new dance that never has been done
I don't care who thinks we're silly you'll be daffy and I'll be dilly
We'll order up two bowls of chili settin' the woods on fire
[Lala Lala laa... ]
I don't care who thinks we're silly you'll be daffy and I'll be dilly
We'll order up two bowls of chili settin' the woods on fire"

117
Tuon  "lallatus" pätkän jälkeen Harley laulaa Jokerin kanssa ja voi kun ne kuullostaa söpöiltä yhdessä. En selitä mikä siinä on niin hienoa. Kasokaa pätkä ihan itse ja muodostakaa oma mielipiteenne sen pohjalta.
118
Ja lyhyt pätkä joka vähän valottaa sitä, millainen suhde tällä parilla oikeastaan onkaan


Hullun omaisen fanityttöilyn lomasta Kana-chan
119..

torstai 15. joulukuuta 2011

Vähän vaille joulu

Edelliseen blogiin liittyen pari kuvaa:


Se piparkakkutalo, jonka kyhäsimme avointen ovien päivänä. Tässä vielä onnellisen koskemattomana.


 Maata Näkyvissä -festareiden epäselvä, vaaleanpunainen hallu yleisö.

Ja oli mulla lyhyesti tekstiäkin tarjota.

Joulupukki on ikuisuusaiheita ja on ihan perinteistä, että nostan aiheesta kitinän aina näin joulun alla. Ja mikä siinä vanhassa kiltissä ukossa on vikana? No minäpä kerron se teille:
Tämä nykyinen punavalkoinen Joulupukki on coca-colan keksintö!
 Nyt kun asiaa ajattelet, niin eikö se ole aika selvää? Vai onko ukolla vain sattumalta vaatteiden pääasiallisena värinä punainen, valkoisella höystettynä, juuri niin kuin colalla.
Alunperin Joulupukki oli oikeasti pukki, sanan varsinaisessa merkityksessä. Pukki oli synkeä ja lapset pelkäsivät sitä. Pukki oli yksi kylänmies, pukkinaamari päässään. Pukki ei tuonut lahjoja, vaan hänelle annettiin lahjoja, käsittääkseni yleensä viinaksia. Yrittihän kirkko kitkeä moisen pakanallisen tavan, siinä kuitenkaan onnistumatta.

Plus, mä tahdon kissan. Ei sillä, että olisin sen toisellapuolella Suomea asuvan kissani unohtanut, mutta kun se nimenomaan on toisella puolella Suomea. Tahdon kisulin tänne Raaheenkin.
Vaan eihän tähän asuntoon saa ottaa lemmikkejä :(
Loppuun laadukasta joulu musiikkia