Fanityttöily osa 2

Heh, olen taas löytänyt itseni fanityttöilyn pohjattomasta suosta.
Tämä kerta tosin on hivenen erillainen, en ole jostain syystä katsonut animea pitkiin aikoihin (mangaa olen kyllä lukenut) joten fanitukseni kohteena ei olekkaan anime hahmo. Vaan tämän kertainen uhrini löytyy amerikkalaisen DC Comicsin leivistä ja kyseinen hahmo on siitäkin poikkeava, että on nainen.
Tämä ihastuttava, näillä näkymin melkein Jeesukseen rinnastettava henkilö on Harley Quinn. Tottahan Harleyn kanssa kuuluu samaan pakettiin myös Jokeri, jonka jonkin sortin rakastajana Harley on tullut tutuksi. Eli kuten Jokerin mainitsemisesta saatoitte päätellä, Harley on siis Batmanin hahmo
Nyt fanitukseni on saavuttannut myös lähes huolestuttavia mittasuhteita. Koko touhu sai alkunsa yhdestä ainoasta kuvasta ja nyt olen lauanta illasta asti käyttänyt lähes kaiken vapaa-aikani kyseiseen naiseen. Olen mm.

• Katsonut kaikki Batman The Animated Seriesin ja The Batmanin jaksot joissa hän esiintyy
• Googlettanut hänestä kuvia
• Googlettanut kuvia hänestä ja Jokerista
• Katsonut käsittääkseni kaikki katsomisen arvoiset YouTube videot hänestä
• Ja Jokerista

Tuo on yllättävän paljon parille päivälle ja iltapäivälle. Kun vielä ottaa huomioon, että eilinen kului kahden häntä ja Jokeria esittävän kuvan piirtämiseen.
Niin ja enhän minä tänään mitään noista tavallaan tehnyt. Vaan katsoin yhden tietyn videon yli sata kertaa. Jaksotus tarkalleen ottaen niin, että ensimmäisen neljänkymmenen jälkeen pidin huiman kaksi minuuttisen pyykinlajittelu tauon ja sadannen jälkeen vein pyykit koneeseen. Sitten piirsin heistä taas yhden kuvan. Ja nyt kuuntelen kyseistä videota taas. Menossa kerta 112.

Että sen puoleen. Tämä kuva on se joka aiheutti tämän kaiken:

Siis pitihän minun selvittää, että kuka ei rakasta ja ketä! [Löytämässäni versiossa kuvassa oli nimi Hawly.] Ja siitä se ajatus sitten lähti.
113...
Ja se video on tämä:

114
On niin jotenkin vastustamaton toi Jokerin lauluääni tässä x3
Enkä jostain syystä osaa tuota vieläkään kunnolla kokonaan ulkoa.
115
 Ja tämän hienon laulun sanat(116):

 "Comb your hair and paint and powder you act proud and I'll act prouder
You sing loud and I'll sing louder tonight we're settin' the woods on fire
You're my gal and I'm your feller dress up in your frock of yeller
I'll look swell but you'll look sweller settin' the woods on fire
We'll take in all the honky tonks tonight we're havin' fun
We'll show the folks a brand new dance that never has been done
I don't care who thinks we're silly you'll be daffy and I'll be dilly
We'll order up two bowls of chili settin' the woods on fire

[Lala Lala laa... ]
I don't care who thinks we're silly you'll be daffy and I'll be dilly
We'll order up two bowls of chili settin' the woods on fire"

117
Tuon  "lallatus" pätkän jälkeen Harley laulaa Jokerin kanssa ja voi kun ne kuullostaa söpöiltä yhdessä. En selitä mikä siinä on niin hienoa. Kasokaa pätkä ihan itse ja muodostakaa oma mielipiteenne sen pohjalta.
118
Ja lyhyt pätkä joka vähän valottaa sitä, millainen suhde tällä parilla oikeastaan onkaan

Hullun omaisen fanityttöilyn lomasta Kana-chan
119..

Vähän vaille joulu

Edelliseen blogiin liittyen pari kuvaa:

Se piparkakkutalo, jonka kyhäsimme avointen ovien päivänä. Tässä vielä onnellisen koskemattomana.

 Maata Näkyvissä -festareiden epäselvä, vaaleanpunainen hallu yleisö.

Ja oli mulla lyhyesti tekstiäkin tarjota.

Joulupukki on ikuisuusaiheita ja on ihan perinteistä, että nostan aiheesta kitinän aina näin joulun alla. Ja mikä siinä vanhassa kiltissä ukossa on vikana? No minäpä kerron se teille:

Tämä nykyinen punavalkoinen Joulupukki on coca-colan keksintö!

 Nyt kun asiaa ajattelet, niin eikö se ole aika selvää? Vai onko ukolla vain sattumalta vaatteiden pääasiallisena värinä punainen, valkoisella höystettynä, juuri niin kuin colalla.

Alunperin Joulupukki oli oikeasti pukki, sanan varsinaisessa merkityksessä. Pukki oli synkeä ja lapset pelkäsivät sitä. Pukki oli yksi kylänmies, pukkinaamari päässään. Pukki ei tuonut lahjoja, vaan hänelle annettiin lahjoja, käsittääkseni yleensä viinaksia. Yrittihän kirkko kitkeä moisen pakanallisen tavan, siinä kuitenkaan onnistumatta.

Plus, mä tahdon kissan. Ei sillä, että olisin sen toisellapuolella Suomea asuvan kissani unohtanut, mutta kun se nimenomaan on toisella puolella Suomea. Tahdon kisulin tänne Raaheenkin.

Vaan eihän tähän asuntoon saa ottaa lemmikkejä :(

Loppuun laadukasta joulu musiikkia

Maata Näkyvissä ja avoimet ovet

Eli nyt kun poden jostain (sairaasta) syystä huonoa omatuntoa siitä, etten ole hetkeen kirjoittanut, niin selitän sekavasti viime päivien tekemisiäni.

 Ensinnä oli nuo Maata Näkyvissä -festarit. Jos et siis tiedä millaiset festarit ne on, niin kaikki siellä soittavat bändit esittää gospelia. Vaikka en mitenkään erityisesti koe olevani uskovainen (kantani Jumalan, Jeesuksen ja muiden olemassaoloon on ehdoton ehkä), niin siellä on silti mukavaa.
Tapahtuma järjestetään Turussa, HK-areenan ja Messukeskuksen tiloissa ja paikalle saapuu useita tuhansia nuoria ympäri Suomen. Ja vaikka on kaltaiseni sekava ikuinen "emmä tiiä" -henkilö, niin siellä vallitseva tunnelma on jotain huimaa.
Voi liittyä siihen ajatukseen että siellä voi nk. uskoa vapaasti. Sinua ei tuomita sen takia että uskot. Kun käsittääkseni teinien hallitsemassa yläkoulu maailmassa uskoa pidetään jotenkin huonona juttuna. Yleensä vain sen takia, että uskontoa pidetään yhtenä tyhmimmistä kouluaineista, ikään kuin matikkaakin (dramaattinen paljastus: Kana tykkäsi yläkoulussa noista molemmista!!). Uskonnosta jää huono maku, koska vähintään koko alakoulu aika on puhuttu kokoajan samoista asioista kuten maailman luominen, Nooan arkki, Jeesuksen syntymä ja pääsiäinen, noin muutaman esimerkin mainitakseni. Toki sieltä välistä löytyy muitakin juttuja, mutta noista taidetaan paasata eniten. Joten on pakko myöntää että se voi alkaa tympiä. Mutta ne festarit...
Ja vaikka kyseessä onkin uskonnollinen tapahtuma, siellä näitä uskon asioita ei niin tuputeta. Ihmiset tulevat, koska uskovat jo valmiiksi. Muutenkin ne uskon asiat tulevat siellä musiikin kautta, lähes huomaamattomasti. Jumalan palveluksiakaan ei koko viikonlopun aikana ollut kuin kaksi. Eikä niihin osallistuminen ole pakollista, saa mennä jos sille tuntuu. Ihme kyllä, kävin niistä toisessa, taisin tosin nukkua siitä suurimman osan. Sen toisen "Jumiksen" aikana meidän neljän hengen tyttöporukka, istui Kivikylä -nimisen, hallilla olleen, roskaruokapaikan lattialla syömässä ranskalaisia ja taisi siinä samalla maailmakin parantua(=kiertoilmaus paskan jauhamiselle ja yms juoruilulle). Sellaista siellä on. Kävinhän miän tietysti fanittamassa myös paria esiintyjää ihan permannolla asti. Kyseiset esiintyjät oli kls. ja Skillet kumpikaan noista ei ainakaan tunnu niin "yliuskovaiselta", tai ei ainakaan siellä kiljuvien ja hyppivien faniens seassa tuntunut. Hieno tapahtuma, kannattaa käydä ja aiheesta saa kysyä.

Nyt kaikki ensimmäistä omaa asuntoa miettivät ihmiset jotka ajattelevat: "Sitten mun ei tarvi siivota enää ikinä!" niin se on harhaluulo. Äidin ja/tai isin vierailua edeltävänä päivänä melko varmasti siivoat, koska haluat, että vanhemmat saavat kuvan, että olet aikuistunut ja pystyt helposti asumaan yksinkin. MUTTA jos ajoitat siivoamisen vain vierailua edeltäviin iltoihin, niin tekemistä on hurjasti (tiedän kokemuksesta). Suurimpia ongelmia tuottavat luultavasti pöly ja satunnaises krääsä, jolle ei ole varsinaista sijoituspaikkaa. Pöly on tuska, koska sitä kertyy paljon ja nopeasti. Syy miksi otin aiheen esille, on se, että itse kulutin koko eilisillan siivoamalla. Tiivistetty lista mitä kaikkea sellainen yhdenillan täys-siivous pitää sisällään:

1. Raivaa lattia ja pöytä
2. Tuuleta matot
3. Pese pyykkiä
4. Pyyhi lattia
5. Etsi "koti" kaikille ympäriinsä lojuville tavaroille
6. Tiskaa.

Vaikka listassa ei ole montaa kohtaa, sen suorittaminen vie silti ihan kiitettävästi aikaa (eli useita tunteja). Kaiken tuon lisäksi minun piti vielä ehtiä käydä kaupassakin. Oli suorastaan rankka ilta.

 Olihan meillä koululla sitten tänään avoimienovien päivä. Eli sen sijaan, että olisin nukkunut puolille päivin, angstannut sitä ettei ole mitään tekemistä ja mennyt koneelle; olen ollut koulussa, lauantaina. Ei sillä, että se nyt varsinaisesti olisi haitannut (ainut ongelma on se aikainen herätys). Oikeastaan kokonaisuudessaan mukava päivä. Pidimme nimittäin nyyttärit ja väsäsimme piparkakkutalon (laitan kuvan myöhemmin(jos muistan)). Tietenkin äitini tuli parin muun kanssa käymään siellä. Pidin heille pienen esittely kierroksen ja sellaista. Ei tule nyt oikein mieleen mitään muuta erityistä mainitsemisen arvoista..

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin Kana-chan

Ilmaisutaidon tunti

Eli tänään oli viimeinen tunti ilmaisutaidon kurssista. Yksi tehtävä oli kirjoittaa ryhmissä tarina siten, että jokainen ryhmäläinen kirjoittaa paperille vuoronperään lauseita. Ja kun ryhmäläiseni eivät vastustaneet sitä, että laittaisin tämän nettiin niin tässä olisi:

Outo valo

Heräsin outoon valoon. Se näytti tulevan jostain ylhäältä. Portaat laskeutuivat ylhäältä ja sieltä saapui outo hahmo. Se puhui minulle. Harmi kyllä, en tiennyt mitä kieltä se puhi. Hän sanoi: "Ich bin Morso von Kuschelferkelseen!"

Tuijotin oliota hämmentyneenä ja se tuijotti minua. Se väitti voivansa ratkaista Suomen työttömyysongelman. Ratkaisuksi hän ehdotti suurta salaliittoa, jonka mukaan Jyrki Katainen teloitettaisiin.

Innostuin ajatuksesta, ja halusin päästä toteuttamaan sitä mahdollisimman pian. Hain mummoltani kiväärin ja lähdin jumalla Helsinkiin.

Lipuntarkastajan mielestä junaan ei saa tuoda kivääriä, ei vaikka olisi hyvän asia takia liikkeellä. Jouduin siis kävelemään koko matkan Helsinkiin. Kuljin maat ja mannut, kunnes saavuin Helsingin Kallioon. Näin siellä laitapuolenkulkijan. Hän näytti voivan pahoin. Menin hänen luokseen. Hän sanoi "You are the chosen one. Remember to use the tactic!" Tämä laitapuolenkulkija ojensi minulle oudon näköistä pulloa ja käski juoda sen sisältämää taikajuomaa. Join siitä kulauksen ja yhtäkkiä tunsin kun haukseni alkoivat kasvaa ja muutuin gorillaksi. Kulkija jatkoi: "Yout are the onlyone who can save this planet!" "Urgh!" vastasin gorillansuullani ja koetin kiivetä lyhtypylvääseen. Ylöspäästyäni tähystin ultrayberteleskooppikatseellani Kataisen olinpaikan. Hän näytti olevan lempi puuhissaan.

"Jyrki, olet niin ihku!" Nainen sängyssä huohotti. Nainen näytti pelottavan paljon Johanna Tukiaiselta. "Ohoh," Katainen sanoi ja vilkaisi kelloa "Sori kulta, mutta pitää mennä terrorisoimaan Suomen politiikkaa. Heippa!" Tuksu suuttui ja soitti Ilkka Kanervalle, mutta Jyrki lähti 'töihin' vaihdettuaan pinkit sika bokserit jalkaansa. Pinkit boksetit jalassaan Jyrki lähti Eduskuntatalolle, jonka rappusilla minä odotin kärsimättömänä. Otin kiväärin olaltani ja ammuin... Mutta osuinkin itseäni päähän ja Jyrki jäi tyytyväisenä jatkamaan likaista politiikkaa.

THE END?

Henkivakuutus

Eli kävin tässä kokeilemassa tätä Lähivakuutuksen mainostamaa Laske oma hintasi -toimintoa.

Noin yleensäkkin moinen ihmisarvon laskeminen eurojen perusteella on hullua, mutta havatsin touhussa pari epäkohtaa.

Ensinnäkin vakioasetuksilla (ikä 30vuotta, tulot 50 000 € vuodessa), mies on kuukaudelta kalliimpi kuin nainen. Miehen hintä on 7€/kk, naisen 6,20€/kk. Siis naisen pitää tienata kuukaudessa 57 000€ saadakseen hinnakseen 7€/kk. Minkä helvetin takia? Tarvittavan vakuutusturvan määrässä oli seuraava teksti:

Henkivakuutuksen hinta lasketaan tarvittavan vakuutusturvan määrän perusteella. Laske yhteen omat velkasi, osuutesi perheen veloista ja yhden vuoden bruttopalkat. Jokaista huollettavaa lasta kohti vakuutusturvaan lisätään 20 000 euroa.

Siis arvosi määräytyy suoraan sen mukaan paljonko sinulla on massia. Jos rahaa ei ole vakuutustakaan ei saa. Eli suora ylistys rahalle. Tässä yhteiskunnassa, tässä ajassa raha on valtaa, valitettavasti.

Toinen kusinen juttu tuossa oli ikäraja. Henkivakuutus voidaan myöntää 18-65-vuotiaille. Aivan kuin alaikäiselle ei voisi sattua mitään. Tavallaan ärsyttää myös tuo yläikäraja, mutta näen siinä järjen. Suomalaisten keskimääräinen kuolinikä on 77,5-80-vuotta. Henkivakuutuksen ottaminen vain vähän ennen sitä, voidaan kokea melko turhaksi. Toisaalta kuitenkin jos ilmenee esim. syöpä juuri 66-vuotiaana. Miten silloin? Elinikää olisi keskimäärin jäljellä kuitenkin yli 10 vuotta, mikä on suhteellisen paljon vuosia. Joku voisi sanoa että:

-Ei se yks 10 vuotta enää noin vanhana tunnu.

Julma väite. Voi toi olla että ajankulumista ei enää vanhana samalla tavalla huomaa, mutta entä lapsenlapset?

Oleletaan, että tämä syövän saanut henkilö on saanut lapsia n. 30-vuotiaana ja hänen lapsensa ovat saaneet myös lapsia n. 30 vuotiaana ja tähän lisätään vielä 6 vuotta jotta henkilöstä saadaan 66 vuotias. Eli tuohon 66:een ikävuoteen mennessä henkilöllä on X määrä 0-6 vuotiaita lapsenlapsia. Ja noille ipanoille se 10 vuotta kyllä tuntuu paljolta.

Noin tiivistettynä:

-Ei rahaa, ei vakuutusta.

-Alaikäinen tai vanha, ei vakuutusta.

Appendix - Ei Raha Oo Mun Valuutta 

Haistakaa paska, kaikella rakkaudella Kana-chan

Piirtämiseni

Tänään koin taas sellaisen hetken, että teki mieli huutaa. Syynä yllättäen iki-ihana ryhmänohjaajani. Tänään meille annettii väliarvio, koska nyt vihdoin värioppi on käyty loppuun. Arvosanat tulevat tällaisena epätarkkana 1-3 pisteytyksenä, sain 2-.
Ja se mikä tässä nyt on rasittavaa, on se, että RO:ni lupasi silloin päivemmällä, että reputan koko kurssin, jos en korjaa väriympirääni, josta olivat sinoperi ja karmiini (punaisen sävyt) menneet vahingossa väärinpäin. Miettikää, kymmeliä tunteja hukkaan kahden väärinpäin menneen punaisen takia!! No minähän tietysti kilttinä tyttönä korjasin mokan, mutta silti.
Toinen rasittava asia tästä oli, että en mielestäni saanut kunnollista arviointia, tai rakentavaa kritiikkiä. Sain kaksi väriopinkansiota koskevaa kommenttia:
-Olihan ne kaksi ihan kivoja.
-Ne hevoset on hyvät.
Että yritä siinä nyt sitten keksiä olinko hyvä vai huono. Syy kommenttien vähyyteen löytynee luultavasti siitä, että kyseinen opettaja ei edes kunnolla katsonut kansiotani.
Se sitten, mikä minua oikeasti ärsyttää on seuraava arvostelun osa:
Kommentit saivat alkunsa, yhdestä kehutusta kuvasta. RO kysyi:
-Oletko säkin niitä japsin piirtäjiä?
-Joo, vastaan.
Sitten oli selitystä, siitä että sitä ei katsota koululla hirmu hyvällä. Sitten RO vertasi mangaa Aku Ankan piirtämiseen. Se että piirrän mangaa tarkoittaa ainakin hänen mielestään, että olen yksinkertaisesti kykenemätön piirtämään mitään muuta. "Pelkästään sillä Aku Ankalla ei pitkälle pötkitä." Ja tuo oli melko suora lainaus. Lyhyt keskustelu päättyi seuraavaan kommentiin:
-Koita opetella siitä pois.
En vastannut. Vitutti vaan tuommoinen. Muistan, että pääsykokeiden kirjoitustehtävässä kerroin, että olen piirtänyt mangaa viimeiset seitsemän vuotta. Eli kun koululla kerran on mangan suhteen noin kielteinen linja, niin miksi helvetissä minut sitten on otettu sisään? Jos olisin moisesta linjasta tiennyt, niin tietysti olisin piirtänyt realistisemmalla tyylillä. Tosin kun olen mangaa noinkin kauan piirtänyt, niin vaikka tietoisesti pyrin piirtämään muuta, niin kyllä sen nk. 'manga taustaisuuden' silti erottaa, mutta olisin edes yrittänyt ja sehän on tärkeintä.


Aiheesta pieni pohdinta tähän loppuun. Mikä se mangan nk. Aku Ankka on?

Tämä on se kuva niistä hevosista, taustan vielä ollessa vähän keskeneräinen.

Loma tunnelmia

Tässä vaiheessa lomaa koen olevan suotavaa tehdä pieni tilanne päivitys. Mitä Kana on lomallaan tehnyt? Vastaus: Ei yhtään mitään vähänkään älyllistä. Eli tämän loman aikana olen:

• Käynyt hermorata hieronnassa
• Istunut koneella
• Katsonut animea
• Istunut Myrkmeren chatissa
• Ollut facebookissa

• Katsonut telkkaria

Ja siinähän se noin lyhyesti taisi olla. Loman alkaessa ajattelin, että nyt pitkästä aikaa taas näkisin kaikki täällä asuvat kaverini. Mutta koska olen niitä vaikeita ihmisiä, jotka mielummin odottavat, että joku ottaa heihin yhteyttä, kuin ottavat itse ensin yhteyttä, mistä johtuen olen istunut täällä tekemättä juuri mitään konkreettista. Talon ulkopuolella olen lauantain (eli saapumis päiväni) jälkeen käynyt huimat neljä kertaa. Näistä ulkoiluista yhdellä kerralla etenin postilaatikkoa kauemmas. Ja mitä tämä kertoo minusta ihmisenä?


Että sellainen loma.


Niin jos jotakuta kiinnostaa, Myrkmere on foorumi roolipeli -sivusto. Ja katsomani anime on Soul Eater, jonka 16:nnen jakson latautumista odotellessa aloin tätä blogia kirjoittaa. Ja koska sarja on oikeasti ihan mielenkiintoinen, toivon että tälle ei käy kuin Narutolle ja One Piecelle, (jotka tosin myös ovat mielenkiintoisia) jotka minulta jäivät kesken, hervottoman pituutensa takia. Toki jos olisin aloittanut noiden sarjojen seuraamisen silloin alku vaiheessa, olisin ne seurannut, mutta kun ei niin ei. Toki Soul Eaterissa on rapiat 50 jaksoa, mutta kyllä nyt päätin ainakin yrittää.


Loma huuruissa Kana-chan